Liikunta ei laihduta - ja muut myytit treeneistä

1. Aamutreeni tehoaa paremmin kuin ilta­treeni, ja se pitää tehdä tyhjällä vatsalla.

Lähinnä tarua. Aamutreeni on parempi vain heille, jotka eivät jaksa kuntoilla iltaisin. Tosin esimerkiksi fitness-urheilijat voivat saada tästä pientä hyötyä sitkeimmän rasvan lähdössä.

Jos tekee kovan HIIT- tai sali­treenin syömättä, keho alkaa ottaa energiaa lihaksista. Siksi kannattaa syödä edes hieman etukäteen.

2. Rasvaa voi polttaa tietystä kohtaa.

Toive­ajattelua. Tätä ei juurikaan tapahdu. Esimerkiksi vatsarutistus vahvistaa keskikehon lihaksia, mutta ei polta vatsasta enemmän rasvaa kuin muualtakaan kehosta. Verenkierto vilkastuu koko vartalossa ja läski palaa tasaisesti.

Joskus voi silti tuntua, että olisi laihtunut vain yhdestä kohdasta. Yleensä kyse on näköharhasta. Kun lihakset suurenevat, ihonalainen rasva leviää isommalle alueelle.

Kannattaa muistaa, että geenit määräävät, missä kohdassa rasva istuu tiukimmin. Siksi toiselle jää viimeiseksi napaläskiä, toisille muhkeampi takapuoli.

3. Pitää pystyä puhumaan -sääntö polttaa eniten rasvaa.

Ei ole totta. Näin ajatellaan usein siksi, koska tutkimusten mukaan matala­tempoisella lenkillä keho käyttää energiaksi pääosin rasvaa, kovatempoisella hiilihydraatteja. Asiassa pitäisi huo­mioida myös palautumisen vaikutus.

Kevyen lenkin jälkeen keho ei kuluta juuri ylimääräistä energiaa. Kova treeni on taas niin raskas, että kroppa saattaa olla ylirasitustilassa vuorokauden ja kuluttaa rasvaa energiakseen.

Jos haluaa polttaa rasvaa pitkäaikaisesti, kannattaa etsiä itseä innostava laji. Pitkät lenkitkin käyvät, mutta ne eivät ole ylivoimaisesti paras vaihtoehto.

4. Vegaani ei voi saada isoja ­lihaksia.

Ei pidä paikkaansa. Vegaani joutuu kyllä suunnittelemaan aterioita enemmän kuin sekasyöjä, sillä eläinproteiinit ovat aminohappo­koostumukseltaan pääosin laadukkaampia.

Vegaanin kannattaa tutustua amino­happoihin. Yhdestäkään kasviksesta ei saa niitä yhdeksää, jotka ovat keholle välttämätömiä. Siksi eri ruokia pitää yhdistellä, jotta saa kaikkia saman päivän aikana.

Usein puutetta on muun muassa lysiinistä, metioniinista ja treoniinista. Siksi kannattaa syödä palkokasveja, pähkinöitä ja siemeniä. Soija on puolestaan hyvä leusiinin lähde, ja riisi­proteiinista saa useita eri aminohappoja.

5. Pitkät venytykset ovat vaarallisia ennen treeniä.

Eivät ne ole varsinaisesti vaarallisia, mutta muunlainen alkuverryttely on suositeltavampaa.

Lämmittelyn tarkoitus on saada hermosto ja lihakset valmistautumaan ja toimimaan suorituksen aikana yhdessä. Voimakkaat, pitkät staattiset venytykset voivat heikentää hermo-lihasjärjestelmän toimintaa. Ne voivat vähentää muun verryttelyn, kuten hyppyjen, tuomaa hyötyä.

Jos tekee vain pitkiä venytyksiä ennen treeniä, loukkaantumisriski kasvaa. Keho ei valmistaudu suoritukseen niin kuin pitäisi. Siksi on yleensä parempi olla tekemättä niitä.

6. Liikunta ei laihduta.

Lähinnä pötyä. Liikunta lisää energian­kulu­tusta suorituksen aikana ja sen jälkeen. Siksi siitä on apua.

Urheilu helpottaa myös mieli­haluja. Kun lähtee suklaan himossa liikkeelle, on kaukana karkki­kipoista ja kuluttaa energiaa.

Jos treeni on voimaharjoittelua, se kasvattaa lihaksia, joka puolestaan kiihdyttää energiankulutusta.

Väitteellä viitataan usein siihen, miten valtavasti liikuntaa vaaditaan, jotta saa kulutettua esimerkiksi voisilmäpullan kalorit (40 minuuttia rauhallista uintia). Tämä on toki totta. Ja jos syö treenin jälkeen enemmän kuin olisi syönyt ilman liikuntaa, paino ei tietenkään putoa.

Asiantuntijat: liikuntafysiologian maisteri, ravinto- ja fysiikka­valmentaja Mia Laakso/Sportwalley ja ravitsemusterapeutti Jan Verho/Terveyssatama