Kauneus & Terveys

Lasit vai laser?


Lasit ovat taittovirheiselle varma valinta, mutta moni hyötyy myös piilolaseista ja laserleikkauksesta. Ikänäkö vaatii usein uusia ratkaisuja.
Teksti Tea Malms
Kuvat Johanna Myllymäki

”Vihaan rillejä!” kiteyttää yleisen suhtautumisen silmälaseihin. Moni tahtoo niistä eroon. Toisaalta on niitäkin, joille lasit ovat erottamaton osa identiteettiä. Jotkut jopa haluavat pokat pelkän ulkonäön vuoksi.Jos on selvinnyt ilman laseja keski-ikään asti, ikänäkö pakottaa hankkimaan lukulasit. Näön heikkenemisen huomaa vähitellen noin 45 vuoden iässä, kun silmä ei enää mukaudukaan entiseen tapaan, ja lähietäisyydellä olevat kohteet alkavat näkyä epätarkkoina. Näön huonontumisen huomaa ehkä yllättäen, vaikka todellisuudessa mykiön mukautumiskyky on heikentynyt tasaisesti jo vuosia.Normaalitaitteinen henkilö ei ehkä ole käynyt silmälääkärissä kertaakaan elämässään. Ikänäön alkaessa ilmoitella itsestään sinne kuitenkin kannattaa mennä, kehottaa silmätautien erikoislääkäri Aurora Heickell Helsingin yksityisestä silmäsairaalasta.– Optikko voi kirjoittaa ajokorttia varten tarvittavan todistuksen, mutta erona silmälääkäriin on se, ettei optikko tutki silmänpohjia. Muutoin riittää, kun käy tarkastuksessa 2–3 vuoden välein, mutta jos suvussa on glaukoomaa tai jos sairastaa verenpaine- tai sokeritautia, täytyy käydä tiheämmin, Heickell neuvoo.Katso myös: Voiko silmien kuivuus sokeuttaa? 

Ikänäköön lukulasit 

Perinteinen ratkaisu ikänäköön on erilliset lukulasit. Pahimmillaan tosin erilaisia laseja voi sitten tarvita kolmetkin, kun on nähtävä lähelle, kauas ja keskietäisyyksille. Lievästi likinäköinen, noin 2–3 diopterin miinuslasit omistava, voi onnekkaasti välttyä lukukakkuloiden hankinnalta kokonaan. Kun likitaitossa silmä taittaa liikaa kauas katsottaessa, tämä liikataitto auttaa lukunäköä ja korvaa puuttuvan mukautumiskyvyn. Silloinkin tosin autolla ajaminen vaatii yleensä lasit.Onneksi on kaksi-, kolmi- ja moniteholaseja sekä erilaisia muita ratkaisuja. Näistä voi optikon kanssa valita omiin tarpeisiin sopivimmat. Jollekin esimerkiksi voi olla kätevintä ottaa pienilinssiset, niin sanotut puolilasit, joissa on joko 1-teholinssit tai rajalliset 2-teholinssit. Niiden ideana on, että kakkuloita on helppo siirtää ja niiden yli helppo katsoa. On myös olemassa toimistolaseja, joissa linssin yli näkee kauas, yläosalla tietokoneelle ja alaosa sopii lukemiseen. Joillekin sopivat syväterävät linssit, joilla näkee tarkasti lähi- ja välietäisyyksille.Lue myös: Nettilasien osto vaatii silmää 

Monitehot vai piilolinssit? 

Moni päätyy moniteholaseihin eli rajattomiin linsseihin, joissa ei ole selkeästi rajattua lukualuetta. Linssien yläosalla näkee kauas, alaspäin mentäessä voimakkuus muuttuu asteittain välietäisyydelle sopivaksi, ja alaosa on lukemista varten. Etuna moniteho-laseissa on, ettei alueelta toiselle siirtyessä tarvitse sietää ”kuvahyppyjä”. Ne myös näyttävät 1-teholinssien kaltaisilta, kun erillistä ”lukuluukkua” ei ole.Moniteholaseihin ollaan yleensä varsin tyytyväisiä. Niissäkin voi silti olla ongelmansa.– Kaikki eivät totu niihin koskaan. Ongelmana voi olla esimerkiksi se, että pienikokoisissa linsseissä väli- ja alaosa jäävät kapeiksi ja esimerkiksi lukeminen voi olla vaikeaa tai luku- tai kauko-osan korkeus ei ole optimaalinen, Aurora Heickell sanoo.

Apu voi löytyä piilolaseista. Joku saattaa pystyä yhdistämään likitaittoa korjaavat piilolasit ja lukulasit. On myös olemassa niin sanottu monovision-ratkaisu, jossa toisen silmän piilolasilla näkee kauas, toisen lähelle. Varsinaisia monitehopiilolasejakin on. Niissä on sekä lähikatseluun ja kaukokatseluun tarkoitettu alue.Nekin, joille piilolasit eivät ennen käyneet, voivat nyt yllättyä iloisesti. Uusia linssityyppejä kehitetään jatkuvasti, ja esimerkiksi kuivasilmäiselle sopivia piilolaseja löytyy paremmin kuin koskaan. Monitehopiilolaseissakin on silti omat ongelmansa: jotkut eivät esimerkiksi totu monovision-linsseihin, toisilla moniteholinssi tuntuu liikkuvan silmässä.– Moniteholinssien oikea istuvuus on tärkeää, jotta näöntarkkuus olisi hyvä kauas ja lähelle. Muutenkin piilolasiongelmiin löytyy yleensä aina ratkaisu, ja sen löytäminen on optikon tehtävä, Salo sanoo.Piilolasit eivät kuitenkaan välttämättä sovi, jos on jokin silmäsairaus tai käyttää lääkitystä johonkin perussairauteen. Raskaus voi estää piilolasien käytön. Joskus harvoin taittovirhe on sellainen, ettei sitä voi piilolaseilla korjata. 

Katso myös: Poista silmistä tummuus, turvotus ja rypyt 

Laserleikkauksella kokonaan eroon laseista 

Laserleikkaus voi vapauttaa laseista jopa kokonaan. Leikkauksissa käytetään nykyään pääasiassa kolmea menetelmää: pintaleikkausta (prk), läppäleikkausta (lasik) ja pintakudoksen ”rullausta” (lasek).Lasik on eniten käytetty leikkaus. Siinä mikrohöylällä eli mikrokeratomilla tai femtosekunttilaserilla tehdään sarveiskalvon pintaan ohut pyöreä läppä, joka käännetään sivuun. Sen jälkeen lasersäde hioo läpän alla olleesta sarveiskalvosta osan pois. Lopuksi läppä käännetään takaisin paikalleen.Prk tai lasek tulevat kysymykseen esimerkiksi silloin, kun sarveiskalvo on liian ohut läppäleikkauksen tekemiseen. prk:ssa sarveiskalvon pintakudos poistetaan kaapien tai excimer-laserilla ennen sarveiskalvon laserhiontaa. lasek on samantapainen toimenpide, mutta siinä osa sarveiskalvon pintakudoksesta joko kovetetaan alkoholilla  ja sen jälkeen rullataan pois leikkausalueelta tai pintakudos siirretään syrjään mikrokeratomilla.Vaihtoehtona laserille ovat erilaiset silmän sisäiset piilolinssit. Niistä on hyötyä erityi-sesti 8–12 diopterin likinäössä, kun muut leikkaustekniikat eivät käy.Laserleikkauksissa käytettävä tekniikka on mennyt vauhdilla eteenpäin. Viime vuosina käyttöön on otettu aaltorintamatekniikka, jolla pystytään toteamaan ja korjaamaan silmässä sellaisia optisia vääristymiä, joita ei linsseillä voi korjata. Pari vuotta sitten tulivat femtosekuntilaserit, joilla saadaan entistäkin ohuempi läppä. Myös mikrohöylät ovat kehittyneet.Sairausloman pituus leikkauksen jälkeen vaihtelee riippuen leikkauksesta. lasik:in jälkeen se on tyypillisesti 1–7 päivää, muissa leikkauksissa hiukan enemmän. Jälkeenpäin voi tuntua roskantunnetta, vetistystä, valonarkuutta ja kipua. Kostutustippoja on käytettävä kuukausien ajan. 

Lue myös: Tiesitkö tätä luomista? 

Aina leikkaus ei auta 

Hyötyjä ja haittoja puntaroivan on tärkeä ymmärtää, ettei leikkaustulos ole aina sellainen kuin toivoisi.– Voi käydä niin, ettei leikkaustulos kelpaa, vaikka se olisi täydellinenkin. Nettimainonta on osaltaan saanut aikaan sen, että potilaat odottavat 100-prosenttista näköä. Mutta jos kadulla käveleviltä silmälasittomilta ihmisiltä kysyttäisiin, niin taittovirhe löytyisi ainakin joka toiselta, Tervo huomauttaa.Leikkaus ei siis välttämättä poista lasien tarvetta, mutta vähentää riippuvutta niistä. Paras tulos saavutetaan silloin, kun likinäköä on vähemmän kuin –6 diopteria. Esimerkiksi vähintään –10 diopterin lasik:in jälkeen 40 prosenttia joutuu vielä käyttämään laseja. Tosin silloinkin leikkauksesta on ollut huomattavaa hyötyä: moni on tyytyväinen voidessaan esimerkiksi käydä uimahallissa ilman laseja. Kaukonäön korjaamisessa tulokset ovat heikommat.Sanotaan että leikkaus on aina riski. Timo Tervon mukaan silmän laseroinneissa vakavat komplikaatiot ovat kuitenkin erittäin harvinaisia.– Eräs sellainen on sarveiskalvon pullistuma, kun liian ohueksi hiottu sarveiskalvo ei kestäkään. Niitä yliopiston silmäklinikalla korjataan kymmenisen vuosittain. Sen sijaan esimerkiksi haze eli samentuma mainitaan usein ihan turhaan prk:n yhteydessä. En edes muista, milloin sellainen olisi viimeksi ollut siinä mitassa, että se olisi pysyvästi vaikuttanut näköön. Lievää, ohimenevää himmeyttä kyllä on monilla potilailla.– Joskus voi olla onnistunutkin leikkaus, mutta potilas ei vain totu. Jos on häiritsevä vika ja sen voi turvallisesti leikata, korjausleikkaus tehdään. Vuosittain tehdään tuhansia leikkauksia ja 80–90 prosenttia potilaista on tyytyväisiä. Sellainen tuntuma on, että ennen oltiin tyytyväisempiä. Nykyään vaikka nähdään taulu loppuun, valitetaan vielä esimerkiksi heijastumista, Tervo toteaa.Näön tarkkuuden parantuminen ei aina ole pysyvää. Esimerkiksi lasik:issa mahdollinen korjaustarve huomataan 1–3 kuukauden kuluessa. prk:n jälkeen on odotettava vähintään puoli vuotta. Toinen asia on sitten se, että näkökyky muuttuu joka tapauksessa. Silmät voivat olla jälleen likinäköiset kymmenen vuotta onnistuneen leikkauksen jälkeen, mutta sitä ne luultavasti olisivat ilman leikkaustakin. Paras ikä laserleikkaukselle on ennen ikänäön alkamista, kun taittovirhe pysyy samana.Taittovirheleikkausten hintahaitari on laaja. Halvin leikkauksista on prk, joka maksaa noin puolet femtosekuntilaserilla tehdystä lasik-leikkauksesta. Hintoihin lisätään esitutkimus, jälkitarkastuskäynti ja usein myös pieni toimistomaksu.Molempien silmien prk-leikkaus maksaa muine kuluineen yhteensä noin 1 800–2 000 euroa. Molempien silmien femtosekunti-lasik:lle tulee hintaa noin 3300–3800 euroa.Kelan korvausta saa esitutkimuksesta ja lääkärin tekemästä jälkikontrolleista mutta ei itse leikkauksesta.

Katso myös: 5 karua faktaa uv-säteilystä

Julkaistu: 24.11.2009