Kauneus ja Terveys

Lapsuus vaikuttaa seksuaalisuuteen

Lapsuus vaikuttaa seksuaalisuuteen
Lapsuuden ajan kokemukset vaikuttavat ihmisen seksuaalisuuteen myös myöhemmällä iällä. Moni asia vaikuttaa siihen, miten ihminen omaa seksuaalisuuttaan ilmentää ja toteuttaa. Osaatko sinä kertoa lapsellesi seksuaalisuuteen ja seksiin liittyvistä asioista oikeaan aikaan ja oikealla tavalla?
Julkaistu: 17.5.2012

Seksuaalisuus on monien tekijöiden summa ja siihen vaikuttavat ihmisen elämän aikana monet tekijät ja tapahtumat.

– Ensinnäkin sillä, missä kulttuurissa henkilö elää, on suuri merkitys. Se, missä maassa henkilö asuu ja mihin sosiaalisiin tai uskonnollisiin ryhmiin hän kuuluu, vaikuttavat paljon hänen seksuaalisuuteensa, kertoo psyko- ja seksuaaliterapeutti Heidi Valasti-Lindgren.

Etenkin lapsuusajan kokemukset määrittelevät hyvin pitkälti henkilön seksuaalisuutta. Varhaiset kokemukset oman perheen välisestä tunneilmaisusta, vanhempien suhteesta toisiinsa sekä perheen sisäisestä ilmapiiristä ovat avainasemassa.

– Lapsen kokeman yleisturvallisuuden lisäksi merkittävintä hänen myöhemmän seksuaalisuutensa muodostumisessa on vanhempien antama malli seksuaalisuuden ilmaisusta tai ilmaisemattomuudesta.

Traumat jäävät elämään

Toisinaan ihminen voi joutua kokemaan lapsuudessaan tilanteita, joissa hän joutuu seksuaalisen hyväksikäytön, väkivallan, hylkäämisen tai kaltoinkohtelun uhriksi. Lapsena koettu trauma voi jäädä elämään ja aiheuttaa monenlaisia oireita.

– Traumat voivat aiheuttaa millaisia oireita tahansa, mutta tyypillisimpiä trauman aiheuttamia psyykkisiä häiriöitä ovat masennus, ahdistuneisuus, paniikkihäiriöt, syömishäiriöt ja erilaiset riippuvuudet, Valasti-Lindgren listaa.

– Edellä mainitut ovat kuitenkin vain pinnalla näkyviä oireita kaikesta lapsena koetusta kivusta ja vaillejäämisestä, terapeutti muistuttaa.

Seksuaalinen hyväksikäyttö jättää arvet

Seksuaalinen hyväksikäyttö vaikuttaa koko elämään, eikä ainoastaan seksuaalisuuteen. Jatkuva pelkotila ja varuillaanolo voi olla seurauksena traumaperäisestä stressireaktiosta, joka voi esiintyä vuosiakin itse tapahtuman jälkeen. Tällainen tila aiheuttaa henkilölle mahdollisesti huomattavia univaikeuksia ja/tai keskittymisvaikeuksia, jotka puolestaan heijastuvat työelämään ja opiskeluun.

– Paljon riippuu siitä, onko trauma yksittäinen vai jatkuva tai onko henkilöllä muitakin aikaisempia traumoja. Seksuaalisen hyväksikäytön tai väkivallan traumaattisuuteen vaikuttaa se, kuka oli tekijä, missä iässä toiminta alkoi ja se, oliko lapsi ehtinyt saamaan elämässään jo voimavaroja ennen traumakokemuksia.

Seksivalistus ohjaa oikeille teille

Seksistä kertominen asiallisesti ja oikea-aikaisesti voi helpottaa lapsen aiheeseen liittyvää tiedonhakua myöhemmin.

– Jos seksivalistus on vääräaikaista tai vääränlaista, rikkoo se mahdollisesti lapsen yksityisyyden rajoja ja vaikeuttaa tätä kautta tämän itsenäistymisprosessia, Valasti-Lindgren varoittaa.

Lapsen yksityisyyden rajoja voivat siis rikkoa pienemmätkin asiat kuin esimerkiksi seksuaalinen hyväksikäyttö.

– Porno ei ole asiallista seksivalistusta. Myös se, että vanhempi kertoo omia oppejaan, rikkoo rajoja. Sukupolvien väliset rajat on hyvä säilyttää.

Oikeanlaisia neuvoja lapselle

Omalle lapselle seksistä ja seksuaalisuudesta kertominen voin tuntua ajatuksena ahdistavalta. Usein lapset, ja erityisesti nuoret, kokevat noloutta, jos oma vanhempi selittää heille seksistä ja seksuaalisuudesta.

– Vanhemman tulisi kunnioittaa lapsen nolostumista. Asioista pitää kertoa lapsen ikä huomioiden oikeanlaisia sanoja käyttäen ja oikeantasoista sisältöä tarjoten. Ideaalitilanne on, kun aikuinen toimii tilanteessa itse häpeämättä, mutta ei röyhkeästi tai rehvastellen. Ihanteellista on, että vanhempi vastaa siihen mitä lapsi kysyy, oikaisee väärinkäsityksiä sekä antaa lapselle tietoa ja tunnetta siitä, että vanhemmalta saa tarvittaessa kysyä, Valasti-Lindgren selittää.

Myös turvaseksistä kertominen pitää muistaa. Jo 12-vuotiaalle lapselle voi antaa kondomeja ihmeteltäväksi, jotta kondomin käyttöön pystytään tutustumaan rauhassa.

Lapsen seksuaalisen identiteetin etsintä

Myös seksuaalisen identiteetin kysymykset on syytä pitää mielessä. Itsestään selvänä identiteettinä ei saa pitää mitään, oli se sitten homo-, bi- tai heteroseksuaalisuus. Nuorella voi ja saa olla ihastuksia, kokeiluja, kiinnostusta mihin suuntaan vaan.

– Lapselle tai nuorelle ei saisi osoittaa, että hän on jollain tavalla poikkeava tai epänormaali, vaan häntä pitäisi tukea oman paikkansa hakemisessa. Lasta tai nuorta on tärkeä tukea myös sekä itsensä että toisten ihmisten kunnioittamiseen, empatiaan sekä välittämiseen, Valasti-Lindgren painottaa.

Asiantuntijana psyko- ja seksuaaliterapeutti Heidi Valasti-Lindgren.

Lue myös:

Kommentoi »