Terve.fi

Kuorsaus ja hengityskatkokset


Lievä kuorsaus ei ole sairaus vaan seurausta unen aikana ohimenevästi kasvaneesta hengitysvastuksesta ylähengitysteissä. Jokainen ihminen kuorsaa joskus.

Joka yö tapahtuva kuorsaus sen sijaan on harvinaisempaa. Sitä esiintyy aikuisista miehistä vähintään 25 %:lla ja naisista noin 12 %:lla. Lievimmillään kuorsauksesta ei ole haittaa edes unikaverille mutta huonontaessaan unen laatua joka yö se saattaa olla jo melkoisen invalidisoivaa.

Uniapnea?

Jos ihmisellä on unen aikana joko täydellisiä tai osittaisia hengityskatkoksia riittävän paljon niin, että niistä seuraa oireita hereillä ollessa, hänellä on sairaus nimeltä uniapneaoireyhtymä.

Sen obstruktiivisessa muodossa hengityskatkos aiheutuu ylähengitysteiden ahtautumisesta ja sentraalisessa muodossa syynä on hengityksen säätelyhäiriö keskushermossa. Ensiksi mainittu on selvästi yleisempi.

Uniapneaoireyhtymää lasketaan esiintyvän jopa 150 000 suomalaisella. Kaikenikäiset sairastavat sitä mutta yleisintä tauti on keski-ikäisillä miehillä, joista arviolta 3–4 % kärsii siitä.

Pääoireena yleensä väsymys

Uniapneaoireyhtymän oireita ovat kuorsauksen ja hengityskatkosten lisäksi päiväsaikainen väsymys, nukahtelutaipumus, muistin ja keskittymiskyvyn huononeminen, ärtyneisyys, yöhikoilu, erektiohäiriöt, unettomuus, levoton uni, pääkipu aamuisin sekä yölliset rintatuntemukset.

Yleisin taudin riskitekijä on ylipaino. Sen lisäksi uniapnean esiintymiselle altistavat rakenteelliset poikkeavuudet, jotka ahtauttavat ylähengitysteitä. Tällaisia voivat olla mm. nielun ahtaus, alas laskeutuva pehmeä suulaki, suuret nielurisat, kookas kieli, taaksepäin vetäytynyt alaleuka ja ahdas nenä.

Myös alkoholin ja keskushermostoa lamaavien aineiden (esim. unilääkkeet) käyttö saattaa lisätä uniapneoiden riskiä.

Esitiedoista unirekisteröintiin

Uniapneaoireyhtymän oireista kärsivä henkilö ottaa usein ensimmäiseksi yhteyttä terveyskeskus- tai työterveyslääkäriinsä. He voivat käynnistää perusselvittelyt, joihin kuuluvat esitietojen otto, kliininen tutkimus, keuhkojen röntgenkuvaus, sydänfilmi ja verikokeita.

Sen jälkeen henkilö voidaan ohjata jatkotutkimuksiin keuhkosairauksien yksikköön, jossa perustutkimuksena on perinteisesti suoritettu koko yön laaja unirekisteröinti osasto-olosuhteissa.

Unirekisteröinnin vaihtoehtona käytetään kuitenkin nykyään myös kotiin otettavilla laitteilla suoritettavaa rekisteröintiä. Uniapneaoireyhtymän vaikeusaste määritellään henkilön oireiden voimakkuuden ja unirekisteröintituloksen mukaan.

Perushoitona laihdutus

Jos uniapneapotilaalla on ylipainoa, ovat laihdutus ja normaalistuneen painon säilyttäminen ensisijaiset hoitokeinot. Ne saattavat jopa riittää ainoiksi toimenpiteiksi lievässä unihäiriössä.

Asentoriippuvaisessa lievässä uniapneassa saattaa puolestaan selinmakuun välttäminen olla tepsivä konsti.

Uniapneaoireyhtymää sairastavan kannattaa lopettaa tupakointi ja välttää alkoholia sekä keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä ennen nukahtamista. Myös nenän tukkoisuuden ja muiden samanaikaisten sairauksien (esim. diabetes) hoitamisesta on hyötyä.

Kun kyseessä on keskivaikea tai vaikea uniapneaoireyhtymä, on ensisijainen ja tehokas hoito ylipainehengityshoito, jota annetaan nukkuessa (nenä-CPAP-hoito). Purentakiskot voivat olla sopiva hoito lievässä uniapneassa.

Erilaisia kirurgisia hoitomuotoja puolestaan tarvitsee noin 5 – 10 % kaikista potilaista.

Julkaistu: 15.10.2007