Terve.fi

Keisarileikkaukseen valmistautuminen

Keisarileikkaukseen valmistautuminen
Kun lääkäri yhdessä äidin ja isän kanssa tekee leikkauspäätöksen, pitää samalla tehdä päätös keisarileikkauksen ajankohdasta. Lue lisää keisarinleikkaukseen valmistautumisesta.
Teksti

Julkaistu 8.8.2008

Kun lääkäri yhdessä äidin ja isän kanssa tekee leikkauspäätöksen, pitää samalla tehdä päätös keisarileikkauksen ajankohdasta. Päivystyksellisistäkin keisarileikkauksista valtaosa päästään toteuttamaan ilman kiirettä ja hätää. Vauvan voinnin sallimissa rajoissa leikkausajankohta valitaan mielellään siten, että äiti ehditään valmistella hyvin leikkaukseen ja henkilökunta ehtii paikalle leikkaussaliin. Toisaalta silloin, kun synnytys on käynnissä, on vältettävä pitkää odotusaikaa leikkaukseen. (Eskola ym. 1997: 337.)

Synnytyssairaalasta riippuen osastolle saavutaan keisarileikkausta edeltävänä päivänä. Saapumispäivänä kätilö haastattelee äitiä ja täyttää samalla leikkauksessa vaadittavaa kaavaketta. Kaavaketta varten tarvitaan tietoa esimerkiksi äidin allergioista, sairauksista sekä aiemmista leikkauksista. Yhdessä äidin ja tukihenkilön kanssa käydään läpi seuraavan päivän tapahtumat ja samalla annetaan ohjeita tulevan varalle. Samana päivänä myös gynekologi ja nukutuslääkäri käyvät keskustelemassa tulevasta päivästä. Äidiltä mitataan käsivarresta verenpaine, sormenpäästä veren happipitoisuus sekä kainalosta ruumiinlämpö. Vauvalle tehdään ulkotutkimus ja vauvan sydänäänet tulostetaan paperille tulevaa leikkausta varten. Äidille esitellään kipukaavake leikkausta varten, josta hän voi näyttää kivun voimakkuutta. Ellei äidin suoli ole toiminut kunnolla, laitetaan illalla peräruiske, joka tyhjentää suoleen kerääntyneen ulosteen. Yleensä äidillä ja tukihenkilöllä on vielä mahdollisuus mennä yöksi kotiin. Leikkausta edeltävänä iltana äidin tulee olla syömättä klo: 22.00 jälkeen, mutta tarvittaessa voi kuitenkin juoda yhden lasillisen vettä. (Paananen ym. 2006: 492; Ppshp: potilasohje 2007.)

Leikkausaamuna äidin tulee kotona käydä suihkussa, puhdistaa napa sekä poistaa ihokarvat leikkausalueelta. Samoin korut, meikki sekä kynsilakka tulee poistaa leikkaukseen mennessä hygieniasyistä. (Eskola ym. 1997: 339.)

Leikkauspäivän aamuna äiti ja tukihenkilö saapuvat osastolle sovittuun aikaan, yleensä kuitenkin viimeistään klo 8.00. Äiti pukee päällensä avopaidan, laittaa myssyn hiustensa suojaksi sekä käteensä rannekkeen, jossa on äidin nimi ja henkilötunnus. Lisäksi äiti juo mahan sisältöä neutraloivaa lääkeainetta, jottei leikkauksen jälkeen tulisi huono olo. Vielä ennen leikkaukseen menoa äidin on hyvä käydä WC:ssä. Vauvan hyvinvointi taataan seuraamalla sydänääniä, ja samalla vauvan asento tarkastetaan. Näiden esivalmistelujen jälkeen kätilö vie äidin sängyllä leikkaussaliin ja samalla ohjaa tukihenkilön vaihtamaan vaatteet ja sen jälkeen tulemaan äidin luokse leikkaussaliin. Yleensä valokuvaaminen on leikkaussalissa mahdollista. (Paananen ym. 2006: 492; Ppshp:n potilasohje 2007.)

Leikkaussalissa äitiä hoitaa moniammatillinen tiimi lääkäreitä sekä hoitajia. Äidin vointia seurataan monilla eri valvontalaitteilla. Ennen puudutusta äidille laitetaan kämmenselkään kanyyli nesteytystä varten ja happiviikset / -maski nenälle. Hapen antamisella varmistetaan vauvan hyvä hapensaanti ja samalla helpotetaan myös äidin vointia. (Ppshp:n potilasohje 2007.)

Iho pestään sekä selästä että leikkausalueelta puudutusta varten. Puudutuksen asettamista varten äiti kääntyy kylkiasentoon ja taivuttaa selkää niin kaarelle kuin mahdollista. Nikamavälit saadaan täten väljemmiksi, ja puudutus on helpompi laittaa. (Paananen ym. 2006: 250.)

Puudutuksen jälkeen äidille laitetaan virtsakatetri, jotta toisaalta täysinäinen rakko ei häiritsisi keisarileikkausta ja toisaalta virtsanerityksen seuranta ja häiriötön rakon tyhjeneminen leikkauksen jälkeen olisivat mahdollisia. Tämän jälkeen hoitaja peittelee äidin liinoilla. (Eskola 1997: 339-340.)

Tekijät: Maarit Pakkala ja Reetta Peltomäki.

Lue myös:

Kommentoi »