Terve.fi

Jättitutkimuksen yllättävät tulokset: tyydyttyneet 'huonot' rasvat eivät aiheuta sydäntautia

Jättitutkimuksen yllättävät tulokset: tyydyttyneet 'huonot' rasvat eivät aiheuta sydäntautia
Tyydyttyneiden rasvahappojen runsas saanti on jo iät ja ajat yhdistetty kohonneeseen sydäntautiriskiin. Yhteys saattaa kuitenkin olla varsin heikko, ilmenee aiemmin tänä vuonna tehdystä suuresta amerikkalaistutkimuksesta.
Julkaistu: 14.9.2010

Tyydyttyneiden rasvahappojen runsas saanti on jo iät ja ajat yhdistetty kohonneeseen sydäntautiriskiin. Yhteys saattaa kuitenkin olla varsin heikko, ilmenee aiemmin tänä vuonna tehdystä suuresta amerikkalaistutkimuksesta.

Children’s Hospital Oakland Research Institutessa tehdyn meta-analyysin mukaan tyydyttyneillä rasvahapoilla ei ole merkittävää osuutta sydäntautien ja aivohalvausten kehittymisessä. Meta-analyysi tehtiin 21 aiemmin toteutetun tutkimuksen pohjalta. Kaiken kaikkiaan tutkimuksiin osallistui peräti 347 747 henkilöä, joista reilu 11 000 sairastui tutkimusaikana sepelvaltimotautiin tai aivohalvaukseen.

Tutkimuksessa eniten ja vähiten tyydyttyneitä rasvahappoja saaneiden sydäntauti- ja aivohalvausriskien kohdalla ei havaittu merkittävää eroa.

Tutkimusta johtaneen Ronald M. Kraussin mukaan vaaditaan kuitenkin lisätutkimuksia, jotta voidaan arvioida, vaikuttavatko sepelvaltimotautiriskiin eri ravintoaineet, joihin tyydyttyneet rasvat vaihdetaan ruokavaliossa.

Tutkimuksella oli omat rajoitteensa

Krauss toteaa, että hänen tutkimuksellaan oli omat rajoituksensa. Meta-analyysin tulokset eivät huomioineet tyydyttyneiden rasvojen vaikutuksia eri-ikäisten tai eri sukupuolta olevien keskuudessa. Niin ikään tutkimuksessa ei pystytty tarkasti arvioimaan, millaisia vaikutuksia erilaisilla tyydyttyneiden rasvojen ”korvaajilla” on. Esimerkiksi jos tyydyttyneet rasvat korvataan hiilihydraateilla, voivat vaikutukset kokonaisterveydelle olla jopa suuremmat kuin jättämällä vain tyydyttyneet rasvahapot pois ruokavaliosta.

Ravintosuositukset ongelmallisia – huomio kokonaisuuksiin

Tutkimusta johtanut Krauss pitää tämänhetkisiä yleisiä ravintosuosituksia – joissa rasvojen osuus on kohtalaisen pieni – ongelmallisina, sillä kun ihmiset alkavat syödä nykysuositusten mukaan vähärasvaisia ruokia, johtaa se helposti siihen, että he nauttivat enemmän hiilihydraatteja ja sokereita, jolla taas on omat seurauksensa.

”Analyysimme ja kliinisten kokeiden tarkastelu osoitti, että todellisuudessa lopullisia, varmoja todisteita tyydyttyneiden rasvojen vähentämiselle nykyisiä suosituksia pienemmiksi ei ole, varsinkaan kun niiden (tyydyttyneiden rasvojen) korvaajilla itsellään on omat ongelmansa, jotka voivat itse asiassa olla suurempi huolenaihe kansalaisille, joita yritämme suojella”, Krauss totesi tuloksista.

Kraussin mukaan ravintosuosituksissa pitäisikin keskittyä enemmän kokonaisvaltaisen ruokavalion tasapainon vaalimiseen, eikä niinkään yksittäisten ruoka-aineiden – kuten tyydyttyneiden rasvojen – karsimiseen.

Vaikka tyydyttyneiden rasvojen yhteyttä sydäntautiin ei tutkimuksessa havaittu, ei se kuitenkaan vähennä tyydyttymättömien rasvahappojen merkitystä. Myös Ronald Krauss nostaa esille monityydyttymättömät rasvahapot, joiden välittömistä hyödyistä sydäntautiriskin alentamisessa on vakuuttavia tuloksia. Monissa tutkimuksissa on esimerkiksi osoitettu, että vaihtamalla tyydyttyneet rasvat monityydyttymättömiin sydäntautiriski alenee, Krauss kertoo.

Tyydyttyneiden rasvojen tutkimustulokset ristiriitaisia

Vain pari kuukautta Kraussin tutkimuksen julkaisun jälkeen Harvardin yliopisto julkaisi aiheesta oman tutkimuksensa tulokset. Heidän tutkimuksensa mukaan tyydyttyneiden rasvojen korvaaminen monityydyttymättömillä pudottaa sepelvaltimotautiriskiä 19 prosentilla verrattuna ihmisiin, jotka jatkavat tyydyttyneiden rasvojen käyttöä.

Tutkimusten (Kraussin tutkimus vs. Harvard -tutkimus) erilaisia tuloksia voivat Harvardin yliopiston tutkijoiden mukaan selittää muun muassa erilaiset tutkimuslähtökohdat. Toisin sanoen tulokset voivat olla riippuvaisia siitä, mihin tyydyttyneitä rasvoja verrattu ja mitä niiden korvaajina on käytetty.

Yleisesti ottaen myös Harvardin yliopiston tutkijat olivat huolissaan siitä, mihin ihmiset vaihtavat tyydyttyneet rasvat ruokavaliossaan silloin, kun he puuttuvat rasvojen saantiinsa. Tutkimustulosten pohjalta heidän mielestään parasta olisi, jos tyydyttyneet rasvojen käyttö vaihdettaisiin nimenomaan tyydyttymättömiin, eikä esimerkiksi lisääntyneeseen hiilihydraattien kulutukseen.

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset muutoksen alla

Myös MOT-ohjelmassa kerrottiin eilen maanantaina, etteivät kovat rasvat olisikaan niin epäterveellisiä kuin on luultu. Niin ikään ohjelmassa todettiin Pohjoismaiden päivittävän parhaillaan ravitsemussuosituksiaan. Asiantuntijoiden mukaan hyvien ja huonojen rasvojen lisäksi tulisi ravitsemussuosituskeskusteluissa huomioida hyvät ja huonot hiilihydraatit. Ohjelmassa haastatellun HUSin lihavuustutkimusyksikön dosentti Kirsi Pietiläisen mukaan esimerkiksi sokeri ja valkoinen vehnäjauho ovat todennäköisesti haitallisempia kuin tähän asti on luultu.

Melko todennäköistä onkin, että uusissa Pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa nimenomaan hiilihydraattien saantisuositusmäärät tulevat vähenemään, ja toisaalta rasvojen osuus tulee liberalisoitumaan. Varmaa joka tapauksessa on, että tyydyttyneet rasvahapot jatkavat mielipiteiden jakamista, kunnes kaikenkattavat ja jokaista osapuolta tyydyttävät tutkimukset saadaan toteutettua.

Lue lisää:

Kommentoi »