Tärkeä havainto on myös se, että sairaskohtauksia esiintyy selvästi enemmän matala- kuin korkeatuloisilla, todetaan Suomen Kardiologisen Seuran tuoreessa raportissa..
Muutama vuosikymmen sitten Suomi tuli tunnetuksi maana, jossa työikäisen väestön kuolleisuus sepelvaltimotautiin oli maailman suurin. Nykysuuntaus on lohdullinen, joskin kuolleisuusluvut ovat edelleen selvästi suuremmat kuin muissa pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa. Esimerkiksi Ranskaan, Espanjaan ja Portugaliin verrattuna kuolleisuusluvut ovat noin kolminkertaiset.
– Tästä huolimatta kardiologian erikoislääkäreiden määrä on meillä alhainen verrattuna muihin EU-maihin. Suomessa on 16 kardiologia miljoonaa asukasta kohden, kun luku on Ruotsissa 35, Norjassa 45, ja Keski- ja Etelä-Euroopassa vielä korkeampi, huomauttaa professori Heikki Huikuri Suomen Kardiologian Seurasta.
Jos sepelvaltimotaudin ehkäisytyö onnistuu jatkossa, voimme pitkällä aikavälillä päästä sairastuvuusluvuissa Etelä-Euroopan maiden tasolle. Muussa tapauksessa pidempi eliniän odote, suuret ikäluokat ja taudin parantunut ennuste kasvattavat sairastuneiden lukumäärää ja terveydenhuollon kuormitusta tulevina vuosikymmeninä. Hoidon haasteet jatkuvat siis tulevaisuudessa.
