Kauneus ja Terveys

Iltavirkku on vaarassa kuolla aiemmin

Iltavirkku on vaarassa kuolla aiemmin
Aikaiset herätykset ovat iltavirkulle vaikeita ja tekevät hallaa keholle. Monet sairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit ja tyypin 2 diabetes, vaivaavat iltavirkkuja muita enemmän.
Julkaistu: 22.4.2016

Iltavirkkua väsyttää aamuisin. Hän on mennyt nukkumaan paljon myöhemmin kuin aamuvirkku, mutta kello soi armottomasti yhtä aikaisin. Aamuväsymys on kuitenkin pienin iltavirkkuuden haitoista. Suuremmassa vaarassa on terveys.

Esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit, tyypin 2 diabetes, astma, jotkin syövät, selkäsairaudet ja masennus vaivaavat yökukkujaa enemmän kuin aamuvirkkua.

Yhteys ihmisen luonnollisen vuorokausirytmin ja kroonisten sairauksien välillä selviää kahdesta tuoreimmasta Finriski-tutkimuksesta. Ne ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemiä laajoja selvityksiä kroonisten tautien riskitekijöistä.

Selvitysten mukaan joka kahdeksas suomalainen on iltavirkku. He voivat olla jopa vaarassa menehtyä aiemmin kuin muut. Tämä selvisi puolestaan Helsingin yliopiston tutkimuksessa.

Iltavirkku, muuta huonot elintapasi

Iltavirkkuudella ja epäterveellisillä elämäntavoilla on yhteys.

– Saattaa olla, että iltavirkku tupakoi ja juo alkoholia, jotta saisi työstään tauon tai elämäänsä lohtua. Hänellä saattaa olla väsymyksensä vuoksi enemmän stressaavia tilanteita kuin muilla, tutkija Ilona Merikanto Helsingin yliopistosta päättelee.

Iltavirkku voi käyttää alkoholia nukahtamislääkkeenä ja harrastaa rytminsä vuoksi enemmän iltaelämää, johon kuuluvat usein alkoholi ja tupakka. 

Iltaihmiset kärsivät univajeesta ja univaikeuksista muita useammin. Koska he nukahtavat myöhään, he eivät ehdi nukkua riittävästi ennen aamuherätystä. Iltavirkku voi tarvita yli yhdeksän tunnin unet, jotta olisi aamulla virkeä.  

Epäterveelliset elämäntavat lisäävät iltavirkuille tyypillisten sairauksien riskiä. Univaje ja pitkäunisuus muuttavat elimistön sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa ja altistavat siten sairauksille. 

Iltavirkun sisäinen kello jätättää

Suurin syy iltavirkkujen sairastamiseen on elimistön sisäisessä kellossa ja sen poikkeavassa toiminnassa.

Kyseessä on keskushermostossa sijaitseva, noin 20  000 hermosolun tiivistymä. Se rytmittää kaikkia tumallisia soluja ympäristön valoisuuden mukaan ja siten säätelee fysiologisia toimintoja. 

Sisäinen kello vaikuttaa esimerkiksi verenpaineeseen ja monien hormonien pitoisuuksiin.

– Sillä on luontainen taipumus jätättää, ja iltavirkulla se jätättää tavallista enemmän, tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo.

Koska iltavirkut eivät nukahda riittävän ajoissa, heille kertyy univajetta ja sisäisen kellon rytmi vääristyy. 

– Sisäinen kello säätelee myös solujen jakautumista, joten sen toiminnan häiriöt voivat altistaa pahanlaatuisten, syövälle altistavien solujen kasvulle, Partonen lisää.

Elä terveellisemmin

Luontainen vuorokausirytmi vahvistuu murrosiän jälkeen, ja se on hyvin pysyvä. Pitäisikö iltavirkun rukata rytmiään varhaisemmaksi, jotta välttyisi mahdollisilta terveysongelmilta?

– Jos iltavirkulla on mahdollisuus noudattaa luontaista rytmiään, hänen kannattaa pysytellä siinä. Sisäisen kellon häirinnästä on terveydelle enemmän haittaa kuin univajeesta, Timo Partonen painottaa.

Tärkeintä on, että iltavirkku tunnistaa luontaisen rytminsä.

– Iltavirkkuus on yksi sairauksien riskitekijä elintapojen rinnalla. Koska perimässä saadun sisäisen kellon säätäminen on hankalaa, iltavirkun kannattaa suosia terveellisiä elintapoja. Se vähentää sairastumisriskiä, Ilona Merikanto sanoo.

Kommentoi »