Terve.fi

Ihosyövän oireet


Ihosyöpä ja sen oireet voivat ilmetä olemassa olevasta luomesta ja sen muuttumisesta.

Ihosyöpä voi kehittyä iholla jo olemassa olevasta luomesta tai muutoksesta, mutta myös suoraan terveelle iholle. Huolestuttavia piirteitä muutoksissa ovat kasvu, epäsymmetrisyys, epätarkkarajaisuus, kirjavuus, kutina, tulehtuminen, karstaisuus ja haavaisuus. Erityisesti musta, sininen ja punainen ovat melanoomaan viittaavia värejä. Toisaalta melanooma voi esiintyä salakavalasti myös värittömänä. Ihosyövän tyypille saadaan varmistus vasta koepalatutkimuksen kautta.

Yleisin pahanlaatuinen ihosyöpätyyppi on tyvisolusyöpä eli basaliooma, joita todetaan Suomessa vuosittain noin 12 000 kappaletta. Tarkka luku ei ole tiedossa, sillä basalioomat eivät päädy rekistereihin yksittäisen kasvaimen tarkkuudella. Basaliooman rakenne on kiinteä ja sileä, alkuvaiheessa pinta voi olla myös kiiltävä. Väriltään muutos on yleensä punertava, mutta myös tummaksi pigmentoituvaa alalajia esiintyy. Laajentuneiden hiussuonien ilmaantuminen tällaisen muutoksen päälle on tyvisolusyövälle tyypillinen muutos, mutta koska tyvisolusyövän ulkonäkö voi olla kovin monenlainen, varmuus saadaan vasta mikroskooppitutkimuksessa joko koepalasta tai kokonaan poistetusta ihomuutoksesta. Ajan kanssa muutos vähitellen kasvaa ja saattaa rupeutua tai alkaa vuodella toistuvasti verta. Tyypillisesti tyvisolusyöpää esiintyy vanhempien, vaaleaihoisten ja paljon auringossa aikaa viettäneiden henkilöiden kasvoilla. Se ei juuri koskaan lähetä etäpesäkkeitä, mutta jos hoito laiminlyödään vuosikausien ajaksi, voi tyvisolusyöpäkin muuttua vaaralliseksi.

Toinen yleinen ihosyöpätyyppi on okasolusyöpä. Sen esiasteita (esim. aktiinikeratoosi, Bowenin tauti) syntyy ihon vanhenemisen ja auringon valon vaurioittavan vaikutuksen seurauksena. Muuntuminen esiasteesta varsinaiseksi syöväksi kestää sen sijaan kauan. Okasolusyövän esiaste voi olla ulkonäöltään hilseilevä, punainen läiskä, joka sijaitsee yleensä korvalehdissä tai kasvoissa. Varsinainen syöpä voi olla paksumpi, karstainen tai haavainen ja pahanlaatuisten syöpien tapaan se voi kasvaa nopeasti ja lähettää etäpesäkkeitä läheisiin imusolmukkeisiin. Tyypillisesti okasolusyöpä sijaitsee alahuulessa, kasvoissa tai kädenselässä. Myös okasolusyövän tapauksessa muutoksen ulkonäkö vaihtelee huomattavasti, joten histologinen tutkimus on ainoa diagnoosin varmistava tutkimus.

Melanooma on kaikissa länsimaissa nopeasti yleistyvä syöpätyyppi. Uusia tapauksia todetaan tällä hetkellä Suomessa vuosittain noin 1500 kappaletta. Syynä pidetään auringonoton lisääntymistä. Melanooman riskiä lisäävät varsinkin toistuvat palamiset. On arvioitu, että noin puolet melanoomista kehittyy suoraan tavallisen näköiselle iholle ja vain kolmasosa jo olemassa olevaan luomeen. Erityisen suuri riski melanoomaan on vaaleilla, punahiuksisilla henkilöillä, jotka eivät rusketu auringossa vaan palavat herkästi. Melanoomaa voi epäillä, jos keholta löytyy kookas ja uusi, yli 7 mm kokoinen värillinen luomi. Huolestuttavia merkkejä ovat mm. värin muutos, kirjavuus, koon kasvu, reunan epätasaisuus, kutina sekä punoitus luomen ympärillä. Väreistä etenkin sininen, punainen ja musta voivat viitata melanoomaan. Myös verenvuotoa ja haavautumista voi esiintyä. Melanooma voi kasvaa kyhmymäisesti, mutta myös ihon pinnan myötäisesti. Jos melanooma on ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä tai se on kasvanut voimakkaasti syvyyssuunnassa, on ennuste oleellisesti huonompi kuin varhain todetussa pinnallisessa melanoomassa. Tämän takia pahanlaatuisilta vaikuttavat muutokset tulisikin havaita ja tutkia jo hyvissä ajoin.

Ihosyöpien diagnostiikka perustuu muutosten silmämääräiseen tarkasteluun, seurantaan sekä lopulta koepalaan. Kaikki kasvavat ihomuutokset tutkitaankin tarvittaessa koepalalla, jolloin saadaan lopullinen varmuus sen laadusta.

Lue ihosyövän hoidosta.

Lähteet:

Ihosyöpä, Syöpätaudit, Kustannus Oy Duodecim 2013

Ihotaudit, Kustannus Oy Duodecim 2017

Julkaistu: 3.4.2018