1. Aurinkovoidetta pitää käyttää litratolkulla päivässä, jotta siitä on hyötyä.
Ei litratolkulla mutta riittävästi. Sopiva määrä aikuisen vartalolle on kaksi ruokalusikallista (30 ml) voidetta kerralla, kasvoille teelusikallinen (5 ml). Suosi isoja pakkauksia. Hanki oma tuote vartalolle ja kasvoille.
Jos vietät auringossa enintään neljä tuntia päivässä ja tarvitset vain yhden täydennysvoitelun, selviät 300 millilitralla vartalovoidetta ja 100 millilitralla kasvovoidetta viisi päivää.
Levitä suojavoide iholle puoli tuntia ennen auringossa oleskelua. Lisää voidetta kahden tunnin välein. Voitele useammin, jos uit, pyyhit ihoa tai hikoilet runsaasti. Muista, ettei runsaskaan aurinkovoiteen käyttö suojaa täydellisesti UV-säteiden haitoilta.
Kesällä kello 11–15 kannattaa pysytellä varjossa. Muulloinkin aurinkoa on hyvä palvoa maltillisesti.
2. Aurinkovoiteita ei ole mukava käyttää. Ne tekevät ihon tahmeaksi, aiheuttavat näppyjä ja tahrivat vaatteet. Suihkeet taas on vaikea kohdistaa iholle.
Kaikki aurinkovoiteet eivät tahmaa. Kokeile kasvovoidetta muistuttavia, nopeasti imeytyviä suojia. Vältä tahnamaisia tuotteita. Jos kasvojesi ihosi on taipuvainen rasvaisuuteen ja tukkeutuu helposti, hanki ihotyypillesi sopiva kevyt emulsio, suihke tai geeli.
Käytä kasvoille vain niille tarkoitettua suoja-ainetta. Voide ei sotke vaatteita, kun levität sen hyvissä ajoin ennen pukeutumista. Vältä öljyjä ja suosi kevyitä, värittömiä suojia.
Suihkuta aurinkosuojasuihke tarpeeksi läheltä, jotta se osuu vain iholle. Sopiva etäisyys on 20 senttimetriä. Jotkin suihkeet soveltuvat kasvoille vain, jos ne levitetään kasvoille käsien kautta.
Muista pestä aurinkovoide iholta huolellisesti puhdistusaineella. Vesipesu ei riitä.
3. En rusketu, jos käytän aurinkovoidetta.
Kyllä ja ei. Mitä tehokkaammin suojaudut, sitä vähemmän rusketut. Mikään aurinkovoide ei kuitenkaan suojaa ihoa täydellisesti. Suojattukin iho siis ruskettuu mutta hitaammin. Lopputulos riippuu aina käytetystä suojakertoimesta ja omasta pigmentistäsi.
Myös auringon UV-indeksillä on merkitystä. Mitä korkeampi indeksi, sitä voimakkaampaa säteily on ja sitä helpommin rusketut – ja palat. Tumman värin voi hankkia turvallisesti itseruskettavalla voiteella tai käymällä suihkurusketuksessa. Markkinoilla on myös tuotteita, joissa on matalan suojakertoimen lisäksi ruskettumista edistäviä ainesosia.
Sekä auringosta että purkista saatu rusketus haalistuvat ajan mittaan. Kokonaan päivetys häviää noin neljässä viikossa, kun iho uusiutuu.
4. En saa riittävästi D-vitamiinia, jos suojaudun auringolta.
Aurinkovoide, jonka suojakerroin on yli 8, estää D-vitamiinin muodostumisen 95-prosenttisesti. Riittävän D-vitamiinimäärän muodostumiseen tarvitaan kuitenkin vain 15 minuuttia aurinkoa suojaamattomille käsivarsille ja kasvoille kolmesti viikossa. Tätäkään altistusta ei tarvita, jos saa deet ravinnosta (kalasta, kanasta, kananmunan keltuaisesta, D-vitamiinilla täydennetyistä maitotuotteista, kantarelleista, suppilovahveroista) ja D-vitamiinivalmisteista.
5. Rusketun helposti, en pala. En tarvitse aurinkovoiteita.
Rusketus ei riitä suojaamaan ihoa UV-säteiltä. Ne vahingoittavat kudoksia, vaikka iho ei palaisikaan. Kertoimeksi muutettuna rusketuksen suojausteho on 4. Auringolta pitäisi siis suojautua silloinkin, kun palamisvaaraa ei ole.
Runsas aurinkoaltistus ja solariumissa hankitut säteilyannokset lisäävät riskiä sairastua ihosyöpään. Okasolusyövän ja tyvisolusyövän taustalla on nimenomaan pitkän ajan kuluessa saatu UV-annos. Riski sairastua melanoomaan kasvaa erityisesti, jos ihonsa polttaa nuorena.
6. Grillasin itseäni 20 vuotta sitten, tuho on jo tapahtunut.
On totta, ettei UV-säteiden aiheuttamiin soluvaurioihin voi vaikuttaa jälkikäteen. Ihosyövän riskiä ja aurinkovaurioita ei silti kannata missään tapauksessa lisätä. Ihosolut “muistavat” saamansa säteilyn koko elämän ajan.
Ihoa vanhentavien UVA-säteiden aiheuttamat vauriot näkyvät vasta viiveellä. Se, mikä on liikaa, riippuu ihosta. Ei kannata odotella, koska oma kuppi menee nurin.
Aurinko kuivattaa ihoa ja vanhentaa sitä ennenaikaisesti. Aurinkovoiteilla voi suojata ihoa paitsi palamiselta myös ikääntymisen merkeiltä: vähentää pigmenttiläiskiä, ryppyjä ja ihon veltostumista. Jotta iho pysyisi kimmoisana, ihoa kannattaa hoitaa ja rauhoittaa myös auringossa oleilun jälkeen.
7. Aurinkovoiteiden kemikaalit ja nanopartikkelien mahdolliset haitat pelottavat enemmän kuin palaminen.
Jos haluaa välttää sekä kemikaaleja, nanopartikkeleita että UV-säteiden aiheuttamia kudosvaurioita, iho kannattaa suojata huolellisesti vaatteilla.
Saatavilla on myös voiteita, joiden suojakerroin perustuu pelkästään niin sanottuihin fysikaalisiin suoja-aineisiin, kuten titaanidioksidiin. Se ei imeydy ihoon vaan jää sen pinnalle ja heijastaa säteitä iholta. Usein titaanidioksidi on voiteissa pieninä nanohiukkasina koostumuksen miellyttävyyden vuoksi: isompina ne tekevät aineesta valkoista paksua tahnaa. Valmistajat vakuuttavat, että voiteissa käytettävien nanopartikkelien muodostamat molekyylirakenteet eivät pääse iholta elimistöön.
Tiesitkö, että aurinkovoiteen suojakertoimen avulla voi laskea ajan, jonka iho sietää aurinkoa palamatta: kerro aurinkotuotteesi suojakertoimella aika, jonka voit oleskella auringossa palamatta ilman voidetta. Jos voit esimerkiksi viettää auringossa 10 minuuttia suojatta ja käytät suojakerrointa 20, iho sietää UVB-säteitä 200 minuuttia eli reilut kolme tuntia.
Lähteet: Syöpäjärjestöt, Ilmatieteenlaitos ja Osteoporoosiliitto.
