Gynekologisen tutkimuksen yhteydessä tavataan ottaa papa-koe eli irtosolunäyte.
Papa on saanut nimensä keksijänsä mukaan. Amerikankreikkalainen patologi George Nicholas Papanicolaou kehitti 1920-luvulla menetelmän, jossa emättimen limaa sivellään lasilevylle. Värjäysten jälkeen sivelystä voidaan erottaa syöpäsolut terveistä soluista mikroskoopilla.
Maailman ensimmäinen papa-koe onkin aikoinaan otettu koe-eläinlaboratoriossa marsulta.
Papa-koe paljastaa solumuutoksia
Papa on halpa, helppo ja kivuton testi, jolla pystytään seulomaan kohdunkaulan syövän esiasteita.
Papa-kokeen ottaa tavallisesti gynekologi tai yleislääkäri, mutta esimerkiksi seulonnoissa näytteen voi ottaa terveydenhoitaja tai kätilö.
Papa-näytelasi lähetetään patologille, joka tutkii sen ja antaa lausunnon gynekologille. Vastauksen luokittelussa on Suomessa käytössä kaksi järjestelmää: jako luokkiin I-V tai sanallinen Bethesda-luokitus.
Luokka I tarkoittaa että solukuva on täysin normaali. Usein potilaat huolestuvat suunnattomasti kun papan vastaus on luokka II. II-luokka tarkoittaa kuitenkin hyvänlaatuista muutosta solukuvassa. Tällainen lausunto voi tulla vaikkapa pelkästään raskauteen liittyen.
- Katso myös: Tulkintaohje papa-vastaukselle
Papa-kokeesta näkee siis muutakin kuin syöpään viittaavia solumuutoksia. Esimerkiksi tulehdukset, kuten hiivatulehdus, aiheuttavat muutoksia papaan.
Tulehduksen aiheuttajaa ei tavallisesti papa-kokeesta pysty diagnosoimaan, ja esimerkiksi klamydiatulehdusta koe ei paljasta; klamydia on testattava erikseen.
Kondylooma-löydös vaatii seurantaa
Hyvin tavallinen löydös papa-kokeessa on kondylooma eli HPV (human papilloma virus). Kondylooma tarttuu limakalvokontaktissa, mutta ei ole sukupuolitauti. Se on syylävirus, hieman vastaava kuin lapsilla tavalliset sormisyylät.
- Lue lääkärikirja: Visvasyylän (kondylooma) oireet, aiheuttaja ja hoito
Kondyloomaviruksia on lukuisia eri alalajeja, ehkä kymmeniä tai satoja; kaikkia ei tunneta. Muutama tunnetaan, ja tiedetään että ainakin HPV-tyypit 16 ja 18 saattavat hoitamattomina johtaa kohdunkaulan syöpään. Toisaalta tiedetään, että kohdunkaulan syöpätapauksissa taustalta löytyy melkein poikkeuksetta HPV 16 tai 18.
HPV aiheuttaa tulehduksen kautta soluihin muutoksia. Vähitellen muutokset lisääntyvät ja muuttuvat aikaa myöten pahanlaatuisiksi. Pahanlaatuisetkin muutokset paranevat usein itsestään ja vain pieni osa näistä kehittyy edelleen syöväksi. Kohdunkaulan syöpä kehittyy siis hitaasti, vuosien kuluessa.
Kaikki kondyloomalajit eivät aiheuta pahanlaatuisia solumuutoksia, vain muutamat. Jotkut alalajit aiheuttavat pieniä, kukkakaalimaisia syyliä alapään iholle. Nämä eivät muutu syöväksi, vaan lähinnä aiheuttavat kosmeettista haittaa.
Papasta ei käy ilmi mikä HPV-tyyppi on kyseessä ja siksi jos papassa on löytynyt kondyloomaa, papa suositellaan kontrolloitavaksi puolen vuoden tai vuoden kuluttua. Hyvin usein elimistön oma immuunijärjestelmä hoitaa kondylooman pois seurannan aikana.
Markkinoille rokote kohdunkaulan syöpää vastaan
Kohdunkaulan syöpää voi myös ehkäistä rokotteella, joka tarjoaa suojan kondylooman syöpää aiheuttavia alalajeja vastaan. Rokotteita on markkinoilla kaksi, ja ne ovat olleet käytössä muutaman vuoden ajan. Kondyloomarokote suositellaan otettavaksi mieluiten hyvissä ajoin ennen ensimmäistä seksuaalista kanssakäymistä. Rokotteeseen tarvitaan lääkärin resepti.
Kohdunkaulan syöpä kehittyy hitaasti vuosien kuluessa. Siksi kannattaa käydä säännöllisesti papa-kokeissa, jotta mahdolliset esiasteet löytyvät ajoissa, ja tauti päästään hoitamaan ennen kuin se kehittyy syöväksi. Suositeltavaa on otattaa papa-koe puolentoista – tai kahden vuoden välein.
Artikkelia on muokattu 3.6.2015 (rokotteita koskevat tiedot)
