Olet tavannut ihanan tyypin. Sängyssä hän haluaa repiä sukkahoususi ja nuolla varpaitasi. Se on hänelle paras tapa kiihottua. Sinusta tapa tuntuu oudolta. Sinä puolestasi toivot, että mies voisi kasvattaa viikset. Uniformu tai edes tumma puku saisi polvesi notkahtamaan.
Mitä pitäisi tehdä, kun kumppani pitää mieltymyksiäsi outoina – ja sinä hänen?
– Kannattaa miettiä, onko toisen fetissi sellainen, jonka voi jakaa hänen kanssaan ja jonka saa osaksi yhteistä seksielämää. Fetissiin voi pyrkiä suhtautumaan kuin mihin tahansa seksuaaliseen mieltymykseen, kuten vaikka suuseksiin, sanoo Tampereen yliopiston tutkija, Sexpo-säätiön hallituksen puheenjohtaja J. Tuomas Harviainen.
Hulluna lateksiin
Tyypillisimmillään fetissi kohdistuu asuihin, kuten sukkahousuihin ja korkokenkiin, tai materiaaliin, kuten nahkaan ja lateksiin.
Osa vaatefetisseistä tuntuu nykyään jo melko tavallisilta: pukeutuvathan poptähdetkin musiikkivideoillaan nahkapantoihin, niitteihin ja ketjuihin.
Toisinaan fetissit ovat vaikeampia hyväksyä. Jos tykkää leikkiä seksin aikana ulosteilla tai haluaa pukeutua vaippoihin, samanmielisen kumppanin löytäminen voi olla vaikeaa.
Suhde fetissiin vaihtelee. Osalle fetissi ei ole mikään kummempi juttu vaan asia, josta sattuu pitämään. Jollekin se voi olla välttämätön keino ilmaista seksuaalisuuttaan. Sen avulla voi pärjätä paremmin esimerkiksi seksuaalisten toimintaongelmien, kuten erektiovaikeuksien kanssa.
– Kokeilunhalu on tervettä ja voi virkistää seksielämää. Epämiellyttäviltä tuntuvien asioiden kokeilu toisen mieliksi ei ole velvollisuus.
Fetissi vai perversio?
Miksi toinen kiihottuu seksistä julkisella paikalla ja toinen kaljuista? Syytä tähän ei tiedetä. Usein mieltymykset syntyvät seksuaalisen kehittymisen myötä. Vain harvoin ne puhkeavat vasta keski-iässä.
– Joskus fetissi voi kertoa tunteiden käsittelyyn liittyvistä ongelmista, jotka ovat syntyneet jo lapsuudessa, sanoo seksologian johtava asiantuntija, psykoterapeutti Tarja Santalahti Väestöliitosta.
Moni miettii, missä kulkee normaalin mieltyksen ja perversion raja.
– Jos fetissi ei vahingoita muita eikä itseä, mutta ei ole valtaväestön keskuudessa tavallista, niin voidaanko sitä pitää perverssinä? Perversio on vanha leimaava käsite. Fetissi on osa laajaa seksuaalista kirjoa, Harviainen toteaa.
Häpeä on turhaa
Vaikka ymmärtäisi, että fetissejä on kaikilla, omat mieltymykset voivat silti hämmentää ja niiden paljastuminen mietityttää.
– Pelkona on usein se, että lapset saavat tietää, Santalahti kertoo.
Fetissi voi aiheuttaa häpeää, syyllisyyttä ja ahdistusta myös siksi, että se saattaa tuntua väärältä. Neuvontapuhelimista, terapeuteilta ja nettipalstoilta haetaankin vahvistusta mieltymyksille.
– Monelle on helpotus kuulla, että vaikka on tosi innostunut revityistä sukkahousuista tai kiihottuu kun näkee ihmisen oksentavan, itsessä ei ole vikaa, Harviainen toteaa.
Kieltämällä fetissistä ei pääse eroon. Toisaalta sitä ei tarvitse myöskään kuuluttaa kaikille.
– Itsensä hyväksyminen on lähtökohta. Fetissimieltymystään ei tarvitse parantaa, sillä eihän se ole sairaus, Santalahti toteaa.
Voiko mieltymys johtaa eroon?
Toisinaan fetissi voi aiheuttaa parin välille kiistaa ja vaikeuttaa seksielämää. Jos suhde on päättymässä liian erilaisten mieltymysten takia, voi miettiä, miten tärkeä fetissi on. Olisiko mahdollista elää ilman sitä?
– Pariterapiassa pohditaan fetissin merkitystä. Hajottaako se suhteen vai yhdistääkö? Vaikka fetissi on osa seksuaalisuutta, sen ei tarvitse liittyä jokaiseen aktiin. Tärkeää on, että pari sopii keskenään, miten toimii, sanoo Santalahti.
Apua tilanteeseen voi hakea myös silloin, jos fetissi valtaa ajatukset eikä jätä rauhaan hetkeksikään.
– Jo keskustelu ammatti-ihmisen kanssa voi vähentää pakonomaista käyttäytymistä, Santalahti sanoo.
Lue myös:
