Endometrioosi on yleinen ja kivulias

Eliisa, 35, on aina kärsinyt pahoista kuukautiskivuista. 22 vuoden ikäisenä Eliisa oli lomamatkalla, mutta joutui pahan vatsakivun takia palaamaan kotiin ja hakeutumaan päivystykseen. Ensin epäiltiin puhjennutta umpisuolta, mutta syy löytyi toisaalta.

Eliisalla todettiin endometrioosi. Endometrioosia eli kohdun limakalvon sirottumatautia sairastaa noin 6–10 prosenttia hedelmällisessä iässä olevista naisista.

Kyseessä on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa kohdun ulkopuolella. Yleisin oire on kuukautiskipu, joka voi alkaa jo pari päivää ennen vuotoa – pelkästään se ei kuitenkaan tarkoita, että sairastaisi endometrioosia, ja toisaalta endometrioosi voi olla niilläkin, joilla ei ole kuukautiskipuja.

Nykytieteen valossa endometrioosi ei ole perinnöllinen tauti, sillä sairautta aiheuttavaa geenitekijää ei ole löydetty. Endometrioosiin perehtynyt erikoislääkäri Päivi Härkki HYKSin Naistenklinikalta kuitenkin kertoo, että tautia on havaittu esiintyvän tietyissä suvuissa.

– Jos omalla siskolla tai äidillä on tauti, naisella on yhdeksänkertainen riski saada myös endometrioosi, Härkki sanoo.

Vaikka endometrioosia tutkitaan paljon, ei ole myöskään täysin selvinnyt, miten tauti syntyy.

Yksi käytetyimpiä teorioita on niin sanottu retrogradinen vuoto: kuukautisten aikana kohdun limakalvoa vuotaa paitsi ulos emättimen kautta, myös munajohtimien kautta vatsaonteloon eli väärään suuntaan.

 – Endometrioosia sairastavilla naisilla kohdun limakalvo poikkeaa terveen naisen limakalvosta, ja tästä syystä se kiinnittyy helpommin vatsaontelon pinnoille. Koska tautiin liittyy myös immuunijärjestelmän toiminnan häiriintyminen, elimistön oma puolustusmekanismi ei hävitä vatsaonteloon joutunutta kohdun limakalvoa normaalisti, Härkki kertoo.

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Sari Silventoinen kertoo, ettei elintavoilla ole vaikutusta endometrioosiin sairastumiseen.  Endometrioosipesäkkeitä alkaa muodostua, kun naisen kuukautiset alkavat.

– Jos kuukautiset alkavat nuorena, on suurempi riski sairastua. Synnytys ja imetys suojaavat usein taudilta, koska silloin kuukautisvuotoja ei ole ja tauti yleensä rauhoittuu, Silventoinen sanoo.

Endometrioosi ei aiheuta liitännäissairauksia eikä nosta muiden tautien riskiä, mutta sen vaikeusaste vaihtelee.

Pinnallisessa endometrioosissa vatsaontelon seinämässä tai vatsaontelon kudosten pinnoilla on pieniä endometrioosipesäkkeitä. Vaikeammassa endometrioosin muodossa voi munasarjoihin muodostua kystia tai endometrioosipesäkkeitä voi kasvaa virtsarakkoon, emättimeen tai suoleen.

Endometrioosi saattaa aiheuttaa myös vatsaonteloon hyvin hankalia kiinnikkeitä.

Endometrioosipesäkkeet ovat sukupuolihormonien säätelemiä. Kun kohdun limakalvo vuotaa kuukautisten aikana verta, myös pinnalliset, tulehduksia aiheuttavat endometrioosipesäkkeet vuotavat. Pitkittynyt tulehdusreaktio ja endo­metrioosipesäkkeiden runsas määrä kipuhermoja aiheuttavat särkyä. Härkki kertoo, että joskus endometrioosipesäkkeet kasvavat kudoksessa yli viiden millin syvyyteen ja voivat pahimmillaan tukkia suolen tai virtsajohtimet.

– Suolen täydellinen tukkeuma ilmenee oksenteluna ja suolen toimimattomuutena. Joskus kivut voivat olla täysin sietämättömiä ja oikean kipulääkityksen löytäminen voi vaatia myös kipulääkärin yhteistyötä, Härkki kertoo.

Monet naiset sairastavat endometrioosia tietämättään. Useimmiten he hakeutuvat lääkäriin kuukautis-, yhdyntä- tai alavatsakipujen takia.

Endometrioosia hoidetaan nimenomaan kivun takia, sillä se voi jopa rajoittaa elämää. Kivut ovat haitanneet myös Eliisaa. Särkylääkkeet eivät aina tehoa. Kipu on heijastunut joskus myös selän alueelle ja jopa hartiaan.

Silventoinen neuvoo hakeutumaan tutkimuksiin, jos kivut eivät helpotu tavallisilla kipulääkkeillä ja rajoittavat normaalia elämää.

– Jo potilaan kertomus voi paljastaa kivun syitä. Sen jälkeen lääkäri tutkii, ovatko emätin, kohtu ja munasarjat normaalit.

Tutkimuksessa suljetaan pois muut kipua aiheuttavat syyt. Pinnallinen endometrioosi on vaikea löytää tavallisessa gynekologisessa tutkimuksessa, mutta syviä pesäkkeitä voi löytyä huolellisella tutkimuksella.

On yksilöllistä, kuinka nopeasti tauti etenee vai eteneekö se ollenkaan muutamia pesäkkeitä pidemmälle. Jos epäillään lievää endometrioosia tai tutkimuksessa ei selviä kivun syytä, voidaan aloittaa lääkehoito, jolla yritetään paitsi estää munasarjojen hormonien vaikutus endometrioosipesäkkeisiin, myös pienentää pesäkkeitä ja helpottaa kipua.

Potilaalle määrätään yleensä yhdistelmäehkäisypillerit, pelkkää keltarauhasta sisältävät minipillerit tai keltarauhashormonia joko tablettina tai kierukkana.

– Jos nainen ei syystä tai toisesta halua tai voi käyttää hormonihoitoa tai se ei tehoa, on syytä lähettää potilas lisätutkimuksiin, joissa varmistetaan diagnoosi ja mietitään hoitovaihtoehtoja, Silventoinen sanoo.

– Tutkimusten mukaan noin 30–50 prosentilla lapsettomuuspotilaista voi olla endometrioosia, mutta kaikki endo­metrioosipotilaat eivät kuitenkaan kärsi lapsettomuudesta. Lapsettomuuspotilaille harkitaan leikkausta, jotta voidaan selvittää mahdollisen endometrioosin laajuus ja valita oikea lapsettomuuden hoitomuoto, Silventoinen kertoo.

Endometrioosista kärsivillä on aina vatsaontelossa krooninen tulehdustila, joka saattaa heikentää hedelmällisyyttä, sillä se voi vaikeuttaa siittiöiden liikkumista, munasolun hedelmöittymistä ja alkion kiinnittymistä kohtuun. Munasarjoissa voi olla syviä endometrioosipesäkkeitä, jotka heikentävät munasarjojen toimintaa. 

Tauti saattaa myös aiheuttaa vatsaonteloon kiinnikkeitä, jotka voivat estää raskauden. Kiinnikkeet voivat muuttaa munasarjojen ja munajohdinten normaaleja rakenteita ja estää hedelmöittymisen. Jos munajohdin on mennyt tukkoon, sen korjaaminen on vaikeaa ja saatetaan tarvita koeputkihedelmöitys. Endometrioosista kärsiville sopivat samat lapsettomuushoidot kuin muillekin.

– Kaikki vaihtoehdot koeputkihedelmöityksestä hormonilääkitykseen ovat käytettävissä. Jokaisessa tapauksessa mietitään yksilöllisesti, millaiset lääkkeet ja hoito valitaan, Silventoinen kertoo. Endometrioosi ei kuitenkaan aina estä raskautta.

– Moni nuori nainen sairastaa tietämättään endometrioosia, mutta tulee siitä huolimatta raskaaksi.

Nykyään tauti häiritsee Eliisan elämää aiempaa vähemmän.

– Olen sinut itseni kanssa. Olen huomannut, että kun stressaan, mistään ei tule mitään. Kun hyväksyn kivun osana identiteettiäni, voin olla rauhassa. Kieltämättä endometrioosi kasvattaa kivun sietokykyä, hän sanoo.

Potilaita pystytään nykyään auttamaan entistä tehokkaammin, lääkehoito sekä niiden sivuvaikutukset ovat vähentyneet ja leikkaushoidossa on tapahtunut kehitystä. Oireiden kanssa ei tarvitse olla yksin.

Lääkäri saattaa ehdottaa seuraavia hoitomuotoja:

Asiantuntijat naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Sari Silventoinen, Lääkärikeskus Järvenpää ja Päijät-Hämeen keskussairaala ja Päivi Härkki, lääketieteen ja kirurgian tohtori, naistentautien, synnytysten ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri, HYKS Naistenklinikka