B5-vitamiini, pantoteenihappo (kalsiumpantotenaatti)

B5-vitamiini (pantoteenihappo tai kalsiumpantotenaatti) vaikuttaa energia-aineenvaihduntaan, ihon toimintaan ja steroidihormonien muodostumiseen. Sitä saa mm. munasta, maksasta, hiivasta, juustosta, vihanneksista, palkokasveista ja kokojyväviljasta. Puutostiloja ei ihmisellä ole todettu.

B5-vitamiinin mittayksikkö on milligramma (mg).

Pantoteenihappoa esiintyy hyvin harvoin jos lainkaan vapaana happona. Sen sijaan sitoutuneessa muodossa sitä on kaikissa soluissa (pantos = kaikkialla). Pantoteenihappo on rakenneosana elävälle organismille tärkeässä koentsyymi A:ssa. Koentsyymi A:n ja rasvahapposyntetaasin osana pantoteenihapon tehtävänä on vapauttaa energiaa hiilihydraateista, glukoneogeneesissä, rasvahappojen synteesissä ja pilkkoutumisessa, sterolien ja steroidihormonien synteesissä, porfyriinien ja asetyylikoliinin synteesissä sekä yleensä asylaatioreaktioissa.

B5-vitamiinin (pantoteenihapon) fysiologista tarvetta ei tarkkaan tiedetä, mutta turvallisena ja riittävänä saantisuosituksena aikuisille pidetään 4 – 7 mg/vrk ja lapsilla 2 – 5 mg/vrk.

B5-vitamiinin tarve korostuu tietyissä erikoistilanteissa. Näitä ovat mm.:

Tätä vitamiinia pidetään suhteellisen myrkyttömänä, mutta jatkuva yliannostus voi johtaa ruoansulatuskanavan häiriöihin ja kudosturvotukseen.

Ihmisillä ei ole tavattu pantoteenihapon puutosoireita tai -sairauksia. Kokeellisesti aiheutetuissa tiloissa puutosoireet näkyvät käsien ja jalkojen puutumisena, väsymyksenä, pahoinvointina, lihaskouristuksina. unihäiriöinä jne. Oireet häviävät nopeasti pantoteenihapolla.

Pantoteenihappoa saadaan monesta ravintoaineesta. Hyviä lähteitä ovat