Pimeä syys- ja talvikausi voi väsyttää ja masentaa. Kaamosmasennus on yksi masennuksen muoto, jota sairastaa noin yksi sadasta suomalaisesta. Lievempiä kaamosväsymyksen oireita saa noin 20 prosenttia naisista ja 12 prosenttia miehistä.
Kaamosoireilu ajoittuu pimeään syys- ja talvikauteen, jolloin valoisa aika vuorokaudesta on lyhyt. Oireilu alkaa useimmilla jo lokakuussa ja helpottaa valon lisääntyessä helmi-maaliskuun aikana. Tyypillisiä oireita ovat unentarpeen ja ruokahalun lisääntyminen.
Lue myös: Onko sokeri rasvaakin vaarallisempaa?
– Makeannälkä iskee vahvimmin iltapäivän ja illan tunteina, jolloin tulee helposti syötyä enemmän. Iltapainotteisen syömisen kaloreita ei ehdi kuluttaa tehokkaasti pois, joten on tavallista, että kaamoksesta oireilevalla paino nousee talven aikana noin 2–3 kiloa, kertoo tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
Sisäinen kello jätättää
Sekä kaamosmasennuksen että -väsymyksen oireet voivat alkaa jo murrosiässä. Jos kaamosoireiluun on taipumusta, se ilmenee yleensä 30. ikävuoteen mennessä. Kuudenkympin jälkeen oireilu alkaa yleensä vähitellen helpottaa.
Kaamosmasennukseen ja väsymykseen liittyy uni- ja vuorokausirytmin muutoksia, jotka johtuvat valoisan ajan vähenemisestä. Valo tahdistaa voimakkaasti ihmisen vuorokausirytmiä säätelevää sisäistä kelloa, joka valon vähentyessä alkaa jätättää.
Sisäisen kellon häirintä vaikuttaa haitallisesti muun muassa hormonitoimintaan. Myös unen rakenne muuttuu. Vaikka unentarve on tavallista runsaampi, uni on laadultaan huonompaa eli kevyttä ja katkonaista.
Kirkasvalo lievittää makeannälkää
Sisäistä kelloa voi tahdistaa valon avulla. Kirkasvalohoito onkin kaamosväsymyksen tehokkainta hoitoa. Kirkasvalolampun äärellä pitäisi oleskella vähintään viitenä aamuna viikossa ainakin puoli tuntia kerrallaan. Hoito on tehokkainta heti aamusta heräämisen jälkeen kello 6–9.
– Kirkasvalohoito lievittää ensimmäisenä makeannälkää. Se alkaa vähentyä jo noin viikon valohoidon jälkeen. Jos hoidon lopettaa kesken, oireet palaavat parissa viikossa, Partonen kertoo.
Lue myös: Piristystä kirkasvalolla ja joogalla
Liikunta tuo kirkasvalohoitoon lisätehoa kaamosoireiden lievityksessä. Lievään oireiluun se saattaa olla riittävän tehokasta hoitoa yksinäänkin. Paras teho on kuntoliikunnalla, jota harrastetaan 2–3 kertaa viikossa noin tunnin ajan kerrallaan.
Kaamosmasennukseen lääkkeitä ja terapiaa
Kaamosväsymyksessä väsymys, liikaunisuus ja ruokahalun lisääntyminen ovat vallitsevat oireet, mutta kaamosmasennuksessa esiintyy lisäksi myös masennuksen tyypillisiä oireita. Näitä ovat esimerkiksi mielialan lasku, itkuisuus, ärtyneisyys, ahdistuneisuus, syyllisyyden tunteet ja keskittymiskyvyn heikkeneminen.
- Kaamosmasennuksen hoidossa voidaan käyttää kirkasvalohoidon ja liikunnan ohella myös muita masennuksen hoitokeinoja, kuten depressiolääkkeitä ja lyhytkestoista psykoterapiaa, Partonen sanoo.
Lue myös:
