Saikkua, kiitos? Kääntyykö pohdinta kohta toisinpäin: ei missään tapauksessa sairauslomaa?
Kirjoittavatko lääkärit turhia sairauslomia? Kyllähän tästä on keskusteltu. Jos sairausloman alkuun tulee omavastuu, voi pohdinta kääntyä toiseen suuntaan: mitä tehdä työntekijöille, jotka tulevat kysymään, onko minun pakko olla pois töistä ja haluavat töihin puolikuntoisina?
Jos sairausajan alusta ei enää saa täyttä palkkaa samalla tavalla kuin vielä nyt, joutuvat vanhat toimintamallit työterveyshuollossa väistämättä haastetuksi, ajattelevat työterveyslääkäri Helena Aatsinki ja neurologi, aivotutkija Kiti Müller.
Aatsinki sanoo, että sairausloman omavastuu tulee lisäämään epätasa-arvoa. Teho-osaston sairaanhoitaja ei voi mennä työpaikalle nuhatautinsa kanssa, mutta ajatustyötä tekevä polvivaivainen pystyy ehkä hoitamaan työnsä kotoa käsin.
Kun on flunssa, pitää levätä
Müllerin mukaan lääkärien pitäisi varautua uuteen tilanteeseen ja siihen, että tulee kenties entistä enemmän potilaita, jotka haluavat kiihkeästi töihin, vaikka olisivat sairaita.
Müllerin mukaan olisi syytä puhua enemmän esimerkiksi siitä, ettei ole turhaa levätä silloin, kun on flunssa.
– Lääkärien pitäisi valaista enemmän asiaa ja kertoa, että ellei flunssaa hoida kunnolla, tämä voi johtaa jälkitauteihin, keuhkokuumeeseen, sydänlihastulehdukseen, monenlaisiin kroonisiin kysymyksiin. On tilanteita, joissa on aivan oikeasti perusteltua olla 3–5 päivää lepäämässä.
Sairauslomia säälistä tai pahan mielen takia?
Müller ja Aatsinki osallistuivat Lääkäripäivillä järjestettyyn debattiin aiheesta ”Onko turhia sairauslomia?” Vastaushan on lyhyesti kyllä.
Mutta mikä on turhaa? Onko sellainen sairausloma turha, joka johtuu siitä, että potilas joutuu jonottamaan kuukausitolkulla päästäkseen operaatioon? Entäpäs jos työntekijällä on paha mieli jonkin konfliktin takia työpaikalla, hän menee itkuisena lääkärin luokse 15 minuutin vastaanotolle ja saa sairausloman masennuksen takia?
Ja mitenkäs tilanne, jossa työntekijä pystyisi kyllä tekemään osa-aikaista tai muunnettua työtä, mutta työnantaja ei ole valmis tekemään muutoksia työpaikalla? Turha sairausloma?
– Ja joskushan joku saattaa kirjoittaa sairauslomaa säälistä muita työntekijöitä ja työnantajaa kohtaan. On tullut eteen tilanne, jossa melkein väen väkisin yritetään väittää, että henkilö on taatusti sairas eikä pysty olemaan työpaikalla ja että kaikki muut sairastuvat tämän ihmisen kanssa. Kyse voi olla siitä, että persoonat eivät sovi yhteen, mutta ei tässä ole sairausloman paikka, sanailee Müller.
Ei pestä käsiä
Aatsinki ottaa osan vastuusta lääkärien kontolle ja sanoo, että jokainen lääkäri tulee joskus kirjoittaneeksi turhan sairausloman.
Debatin puheenjohtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Kari-Pekka Martimo lyö bensaa laineille ja kysyy, ovatko lääkärit liian laiskoja ja herkkäuskoisia eivätkä vaivaudu esimerkiksi ottamaan riittävästi selvää ihmisten työnkuvasta.
Aatsinki sanoo havaitsevansa myös laiskuutta ja herkkäuskoisuutta lääkäreissä – samalla tavoin kuin kaikissa meissä.
Mutta kun työterveyshuollon lääkäri kirjoittaa B-lausuntoa, hän ymmärtää kyllä, että kyseessä on kallis paperi ja samalla käyntikortti omasta ammattitaidosta, tähdentää Aatsinki.
Maalaisjärkeä mukaan
Aatsinki peräänkuuluttaa maalaisjärkeä lausuntojen kirjoittamiseen. Joskus asiat selviävät varsin yksinkertaisesti – tai voisivat selvitä, jos joku ottaisi selvää.
Niin kuin vaikkapa silloin, kun Müllerin vastaanotolle tuli kauan sitten teollisuustyöntekijä, joka oli ollut yli puoli vuotta sairauslomalla polven takia. Moni erikoislääkäri oli hoitanut miestä, mutta ilmeisesti kukaan ei ollut hoksannut, että työntekijä olisi aivan hyvin voinut koko ajan tehdä valtaosan työstään – istua ja tarkkailla. Hänen työhönsä nimittäin ei kuulunut juurikaan fyysistä rasitusta, ja tarvittaessa rasittavat työt olisi voinut delegoida muille. Nähtävästi hänen työnkuvaansa ei kuitenkaan ollut selvitetty.
Yleisön joukosta ehdotetaan, että vastaanotolle tullessa potilaalla voisi olla mukanaan paperi, jossa kuvaillaan, mitä hänen työhönsä kuuluu. Hyvä ajatus, sanovat Müller ja Aatsinki.
Kysy nyt hyvänen aika potilaalta
- Kommentteja debattia seuranneilta lääkäreiltä:
- Harvoin on ollut ikävä armeijaa. Mutta varusmieslääkärin hommaa tulee vähän ikävä. Pystyi kirjoittamaan, että vapauta vasemman käden käytöstä, vapauta oikean käden käytöstä tai vapauta ulkotyöstä.
- Aika usein me unohdamme kysyä potilaalta, mitä itse ajattelet, että voisit tehdä työssäsi. Tai mitä pitäisi tapahtua työpaikalla, että pystyt menemään töihin?
- Sitten käydään sama asia läpi esimiehen kanssa ja väännetään rautalankaa. Eihän meillä tässäkään yleisössä paljon terveitä työikäisiä ihmisiä ole, kun meidän ikärakennettamme tässä katselen. Varmaan joka nupilla meistä on vähintään yksi lääkärin diagnosoima sairaus. Työelämässä tehdään töitä niillä resursseilla ja niiden kaikkien ominaisuuksien kanssa, mitä ihmisillä on.
- Käsitteet menevät sekaisin. On eri asia, onko työuupumus vai onko niin uupunut, ettei jaksa mennä töihin. Yhteiskunta on legitimoinut sairauspoissaolon ja maksaa korvausta, jos on työuupumus. Mutta korvausta ei tule, jos on uupunut siksi, että työpäivän jälkeen omaishoitaa läheistä kotona. Ihminen saattaa siis mennä lääkäriin ja kertoa, ettei jaksa olla töissä, koska siellä on niin hankalaa.
Joskus oma ilmoitus on hyvä – mutta aina potilas ei osaa arvioida itse työkykyään
Aatsinki kertoo esimerkin ajoista, jolloin hän työskenteli kuntasektorilla. Työntekijät saivat olla sairauslomalla omalla ilmoituksellaan viisi päivää ja sen jälkeen tarvittiin hoitajan kirjoittama sairausloma, enintään viisi päivää. Vasta tämän jälkeen tarvittiin lääkärin kirjoittama sairausloma.
– Kyllä siinä ihmisillä oli vähintäänkin pneumonia siinä vaiheessa, kun mentiin lääkärille. Ei tullut turhia lääkärikäyntejä eikä sairauslomia, naurattaa Aatsinki yleisöä.
Toisaalta on hyvä muistaa, että vaikka ihminen voi olla itse oman työkykynsä asiantuntija johonkin pisteeseen asti, ei hän välttämättä aina kykene tekemään tolkullista arviota. Tämän on saanut huomata omakohtaisesti Müller, joka kuvitteli venyvänsä kyllä töihin melko nopeasti vatsakalvontulehduksen jälkeen – mutta sai huomata, että oli arvioinut väärin.
Kirjoittavatko lääkärit liian paljon turhia sairauslomia? Jos kirjoittavat, niin miksi? Miten pitäisi muuttaa toimintatapoja ja ajattelua, jos sairausloman alkuun tulee omavastuu? Rullaa alas ja kerro kommenttisi.
Lähde: Debatti Lääkäripäivillä 13.1.2016
Lue myös:
Paljonko sairauslomaa sinä kirjoittaisit näille potilaille?
