Sama vaiva – mutta siihen määrätty sairausloma voi olla joko niukkaa tai laveaa aivan sen mukaan, kuka lääkäri tai hammaslääkäri sattuu kohdalle.
Tämä käy ilmi lääketieteen lisensiaatti Anni Kankaanpään väitöstutkimuksesta, joka tarkastetaan Turun yliopistossa 21.11.2014.
Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun Suomessa on tutkittu lääkärien käytäntöjä sairauslomien kirjoittamisessa.
Kuvitteellisia potilastapauksia sadoille lääkäreille
Aineisto kerättiin kehittämällä 16 kuvitteellista potilastapausta lääkäreille ja 19 hammaslääkäreille. Valkotakkeja pyydettiin arvioimaan, paljonko sairauslomaa he kirjoittaisivat tällaisille potilaille.
Kyselylomakkeen täyttivät 165 perusterveydenhuollon yleislääkäriä, 356 työterveyslääkäriä, 338 kirurgia ja 1 132 hammaslääkäriä.
Nelin-kahdeksankertaiset erot
Erot lyhimmän ja pisimmän sairausloman välillä olivat yleislääkäreillä ja kirurgeilla lähes nelinkertaiset. Vielä enemmän vaihtelua oli työterveyslääkärien käytännöissä: jopa kahdeksankertaiset erot pienimmän ja suurimman sairausloman välillä.
- Yhteiskunnalle koituvissa kustannuksissa tällainen vaihtelu vastaisi kymmeniä tuhansia euroja, kirjoittaa Kankaanpää.
Työterveyslääkärit ja isojen kuntien lääkärit niukempana
Tutkimuksen työterveyslääkärit kirjoittivat vähemmän lomaa kuin yleislääkärit samoissa tapauksissa.
Kävi ilmi myös, että isoissa kunnissa kirjoitettiin vähemmän sairauslomapäiviä kuin pienissä kunnissa
Hammaslääkärit: 0 päivää–100 päivää
Myös hammaslääkärien arvioissa oli muhkeat erot. Kaikki eivät kirjoittaneet ollenkaan sairauslomaa kenellekään kuvitelluista potilaista. Osa taas kirjoitti yhteensä 16 potilastapauksessa liki 100 päivää.
Riittääkö koulutus?
Tutkimuksessa ainoastaan kirurgeilta kysyttiin näiden saamasta koulutuksesta sairauslomien kirjoittamisessa. Yli 300 kirurgista 87 prosenttia ilmoitti, ettei ollut saanut koulutusta sairausloman määrän arvioimiseen. Kaikkiaan 24 prosenttia kertoi, että tarvitsisi tähän koulutusta.
Kankaanpää kertoo Kalevan jutussa, ettei hän itse saanut lääkärin perusopinnoissaan muutama vuosi sitten juuri opastusta sairauslomien kirjoittamisessa. Lomakkeen täyttämistä kyllä opetettiin, mutta sitä ei käsitelty, paljonko sairauslomaa missäkin tapauksessa tarvittaisiin.
Yhtenäisemmät käytännöt – silkkaa säästöä?
Potilaat eivät välttämättä pääse tasavertaisesti nauttimaan yhteiskunnan sosiaalietuuksista, sillä sairauslomien kirjoituskäytännöt vaihtelevat rutkasti, päättelee Kankaanpää.
Olisi syytä yhtenäistää käytäntöjä. Näin yhteiskunnan kustannuksia voitaisiin saada kutistettua merkittävästi, Kankaanpää arvioi.
- Monet lääkärit kyllä tiedostavat hyvin yhteiskunnalle sairauslomista aiheutuvat kustannukset Suomessakin. Mutta kyllähän se on tasapainottelua, kun samalla ajetaan potilaan asiaa ja yritetään säästää yhteiskunnan rahoja, sanoo Kankaanpää Kalevassa.
Työryhmä pohtii ohjeita Suomessa
Kankaanpään mukaan Suomessa olisi syytä miettiä yhtenäisten ohjeiden tekoa lääkärien avuksi sairauslomien kirjoittamiseen. Ruotsissa tällaiset ohjeet ovat hänen mukaansa jo olemassa.
Itse asiassa suomalaisohjeetkin lääkäreille ovat jo mietintämyssyssä. Yhtenäisten ohjeiden tekoa selvittämään on perustettu oma työryhmänsä.
Kankaanpään väitöstilaisuus järjestetään 21.11.2014 Turun yliopistossa. Väitöstutkimus kuuluu kansanterveystieteen alaan.
Lähteet: Anni Kankaanpään väitöskirja Sick leave prescribing practices in Finland
