Terve.fi

Ahdistaako? Syö suolakurkkua


Suomalaiset ovat hiljaista kansaa, joka viihtyy omissa oloissaan ja ahdistuu liiasta väenpaljoudesta. Joskus tuntuu, että sosiaalinen ahdistuneisuus olisi geeneissämme eikä siihen löydy helpotusta. National Geographicin mukaan ratkaisu on silti lähempänä kuin arvaammekaan: mahalaukussamme.

Suomalaiset ovat hiljaista kansaa, joka viihtyy omissa oloissaan ja ahdistuu liiasta väenpaljoudesta. Juhlissa kukimme seinäruusuina ja tunnemme olomme vaivaantuneiksi, jos joku tunkeutuu liian syvälle henkilökohtaiseen tilaamme.

Joskus tuntuu, että sosiaalinen ahdistuneisuus olisi geeneissämme eikä siihen löydy helpotusta. National Geographicin mukaan ratkaisu on silti lähempänä kuin arvaammekaan: mahalaukussamme.

Piimä pitää piinan loitolla

Tutkimuksen mukaan käyneen ja hapatetun ruoan syöminen hillitsee sosiaalista ahdistuneisuutta. Tällaisia ruoka ovat esimerkiksi hapatetut maitotuotteet kuten jogurtti tai piimä, suolakurkku, hapankaali ja kimchi eli hapatettu kiinankaali.

Selkeimmin vaikutuksen näkee niiden kohdalla, joiden kohdalla sosiaalisten tilanteiden pelko on hyvin vahva.

Sosiaalinen ahdistuneisuus ei ole pieni ongelma, sillä yhdysvaltalaisista arviolta yli 19 miljoonaa kärsii sosiaalisten tilanteiden pelosta. Kyseessä on maan toiseksi yleisin ahdistuneisuushäiriö.

Terapian ja lääkehoidon sijaan apu saattaa kuitenkin löytyä vaikkapa suolakurkusta.

Keho on kaksisuuntainen tie

Jännitys saa mahan sekaisin ja masennus voi joko lisätä tai hävittää ruokahalua.

– On jo pitkään tiedetty, että mielentilamme vaikuttaa selvästi fyysiseen hyvinvointiimme. Kuitenkin vasta aivan viime aikoina on ymmärretty, että kyseessä on kaksisuuntainen tie, biologian ja biokemian tohtori Rebecca Rupp kertoo.

Ei olekaan pelkästään niin, että mielialamme saa mahamme sekaisin, vaan biljoonat bakteerit ruoansulatuksessamme voivat määrittää sen, miltä meistä kulloinkin tuntuu.

Mikrobien puute aiheuttaa masennusta ja ahdistusta

Hiirille tehdyissä tutkimuksissa mikrobiomin eli isännän, tässä tapauksessa hiiren, kehon bakteerilajisto vaikutti hurjalla tavalla mielenterveyteen.

Hiiret, joiden kehon mikrobit oli heti niiden synnyttyä riisuttu pois, olivat ahdistuneita. Analyysien mukaan niiden kortisolitasot olivat selvästi koholla ja masennukseen yhdistetyn proteiinin tasot liian matalalla.

Hiirien vointi kuitenkin parani ja viitearvot normalisoituivat, kun niille annettiin Lactobacillus-maitohappobakteeria.

Luonnon oma masennuslääke

Tutkijoiden mukaan hapatettujen ruokien sisältämät probiootit eli niin sanotut hyvät bakteerit edesauttavat GABA:n tuotantoa. GABA eli gamma-aminovoihappo on aivojen tärkein välittäjäaine, jonka toiminta perustuu sen aivotoimintaa lamaavaan vaikutukseen.

Samalla tavoin vaikuttavat myös masennuslääkkeet, jotka kopioivat GABA:n toimintaperiaatetta.

Toisin sanoen hapatetut ruoat ovat eräänlainen luonnon oma masennuslääke.

  • Lisää ahdistusta lievittäviä ruoka-aineita löydät täältä

Älä kiusaa mikrobejasi

Kehomme on lukossa ilman siinä eleleviä mikrobeja. Ne rientävät apuun, kun oma elimistömme ei tuota riittävästi entsyymejä pilkkomaan ravintomme proteiineja, rasvoja ja hiilihydraatteja.

Ne myös suojelevat meitä monilta kroonisilta sairauksista ja tehostavat puolustusjärjestelmäämme.

Mikrobikannan tasapainon järkkyminen voi altistaa meidät mielenterveysongelmien lisäksi myös allergioille, astmalle, ylipainolle, kakkostyypin diabetekselle ja sydän- ja verisuonitaudeille.

Monet meistä kiusaavat mikrobikantaansa, omaa taisteluarmeijaansa, päivittäin, sillä ravinto on yksi tärkeimmistä siihen vaikuttavista tekijöistä. Erityisesti nykyajan pitkälle prosessoidut ruoat ja liiallinen antibioottien käyttäminen järkyttävät mikrobejamme.

– Amerikkalaisten ja eurooppalaisten elimistöjen mikrobilajisto on selvästi yksipuolistunut verrattuna vähemmän teollistuneisiin maihin, joissa ruoka ei ole niin pitkälle prosessoitua, Rupp sanoo.

Mieluummin luonnollista

Kauppojen hyllyt ovat pullollaan maitotuotteita, mehuja ja lisäravinteita, joihin on lisätty maitohappobakteereja. Nekin ovat hyvä vaihtoehto, mutta Rupp vannoo mieluummin luonnollisten ruokien nimeen.

– Hapatetuissa ruoissa on kaupallisesti tuotettuihin verrattuna se etu, että niiden mikrobikanta on vieläkin monipuolisempi. Mikrobien kanssa päteekin sääntö ’mitä enemmän, sen parempi’, Rupp kertoo.

Syö siis seuraavan kerran, kun luvassa on mahanpohjaa kutkuttava tapaaminen, purkillinen jogurttia tai pala suolakurkkua. Mikrobisi kiittävät tyynnyttelemällä hermojasi.

Lähteet:

National Geographic

Psychiatry Research

Neurogastroenterology & Motility

Julkaistu: 3.8.2015