Terve.fi

Lihasmassaa kasvattavat lisäravinteet saattavat lisätä kivessyövän riskiä

Lihasmassaa kasvattavat lisäravinteet saattavat lisätä kivessyövän riskiä
Yalen yliopiston tutkimuksessa on havaittu, että miehet, jotka käyttävät säännöllisesti lihasmassaa kasvattavia lisäravinteita kuten proteiini-, kreatiini- ja androstenedionilisiä ovat 65 prosenttia suuremmassa riskissä sairastua kivessyöpään verrattuna miehiin, jotka eivät käytä mitään näistä ravintolisistä.
Julkaistu: 5.6.2015

Yalen yliopiston tutkimuksessa on havaittu, että miehet, jotka käyttävät säännöllisesti lihasmassaa kasvattavia lisäravinteita kuten proteiini-, kreatiini- ja androstenedionilisiä ovat 65 prosenttia suuremmassa riskissä sairastua kivessyöpään verrattuna miehiin, jotka eivät käytä mitään näistä ravintolisistä. 

Tutkijat eivät tiedä mistä yhteys lisäravinteiden ja kivessyövän riskin välillä johtuu, mutta epäilevät sen liittyvän ilman reseptiä saatavien ravintolisien sivuaineisiin, jotka voivat olla tuotteesta riippuen mitä sattuu.

Yalen tutkijat haastattelivat lähes 900 miestä, joista 356:lla oli kivessyöpä ja 513 olivat täysin terveitä. Miehiä haastateltiin tarkasti heidän terveydentilastaan, perimästään, sairaushistoriastaan ja elämäntavoistaan.

Syöpää sairastavista 19 prosenttia oli käyttänyt säännöllisesti lihasmassaa kasvattavia lisäravinteita, kuten kreatiinia, proteiinijauheita ja androstenedionia. Terveistä taas 12 prosenttia käytti vastaavia ravintolisiä. 

Yksi yllättävimmistä havainnoista oli se, että syöpäriski oli vielä suurempi alle 25-vuotiailla miehillä, jotka käyttivät kahta tai useampaa aiemmin mainituista ravintolisistä yli kolmen vuoden ajan.

Tutkijat kiinnostuivat tutkimaan lisäravinteita aiempina vuosina tehtyjen tutkimusten pohjalta, joissa oli löydetty laittomia ja terveydelle vaarallisia aineita Yhdysvalloissa myydyistä lisäravinnetuotteista.

Tulosten syyksi epäillään joidenkin ravintolisien epämääräisiä sivuaineita

Itsessään proteiinilla, kreatiinilla ja androstenedionilla ei uskota olevan syöpäriskiä lisääviä vaikutuksia.

Yalen tutkimuksessa ei kyetty löytämään selvää yhteyttä lisäravinteiden ja kohonneen syöpäriskin välillä. Tutkijat kuitenkin uskovat sen piilevän joidenkin lisäravinnetuotteiden sivuaineissa, jotka saattavat aiheuttaa terveydelle haitallisia vaikutuksia. 

Tutkijat joutuivat toteamaan, että näitä sivuaineita on kuitenkin mahdoton määritellä suoraan, sillä lisäravinnetuotteiden valikoima on niin laaja, ja ihmiset käyttävät niin paljon erilaisia tuotteita. Jokaisessa kaupan hyllyltä löytyvässä tuotteessa ei luonnollisesti ole mitään vaarallisia aineita, vaan niitä saattaa tutkijoiden mukaan olla vain joissain harvoissa tuotteissa. 

Lisäravinteiden käyttöä ei siis tarvitse lopettaa heti, mutta miehiä kehotetaan tutkimaan tarkkaan, mistä kaikista aineista heidän käyttämänsä ravintolisät koostuvat. Tutkijat neuvovat myös suosimaan tunnetuimpia ja luotettavimpia tuotemerkkejä ja brändejä, sillä niiden turvallisuudesta voi olla varmempi.

Suomessa ja Euroopassa lisäravinteita valvoo viranomainen

Euroopassa  ravintolisiä koskevat säännöt on yhdenmukaistettu Euroopan unionissa. 

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA analysoi ensin ravintolisät ja antaa niille hyväksynnän. Lisäksi komissio vahvistaa näiden aineiden puhtaudelle asetettavat vaatimukset.

Suomessa kaikki lisäravinteet kuuluvat elintarvikelainsäädännön piiriin. Sen mukaan vastuu siitä, että ravintolisät ovat lain ja säännösten mukaisia ovat elintarvikealan toimijoilla, eli valmistajilla, maahantuojilla, jälleenmyyjillä ja markkinoilla.

Lainsäädännön mukaan tuotteiden tulee täyttää seuraavat vaatimukset:

  • Elintarvikealan toiminnan aloittamisesta on tehty tarvittavat ilmoitukset valvontaviranomaisille.
  • Valmistus ja myynti on elintarvikelainsäädännön mukaista. Oiva-raportit tuovat elintarvikehuoneistojen valvontatiedot julkisiksi.
  • Toiminnassa noudatetaan ohjetta ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta.
  • Toimija noudattaa omavalvontasuunnitelmaansa, jossa on kirjattuna elintarviketurvallisuuden ja elintarvikemääräysten kannalta kriittiset kohdat sekä takaisinvedot.
  • Lisäaineita, aromeja ja entsyymejä käytetään lainsäädännön mukaisesti.
  • Muuntogeenisiä ainesosia käytetään vain lainsäädännön mukaisesti.
  • Tuotteet eivät sisällä hyväksymättömiä uuselintarvikkeita.
  • Tuotteet eivät sisällä terveydelle vaarallisia määriä vierasaineita.
  • Yleiset pakkausmerkinnät on tehty elintarviketietoasetuksen mukaisesti.
  • Markkinoinnissa käytetään vain sallittuja ravitsemus- ja terveysväitteitä.
  • Pakkaus- ja muita elintarvikekontaktimateriaaleja käytetään oikein.
  • Tuotteet ja valmistuksessa käytetyt raaka-aineet ovat jäljitettävissä.

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan Suomen lainsäädäntö ja viranomaisvalvonta ei ole kuitenkaan ravintolisien kohdalla tarpeeksi tarkkaa. 

— Lisäaineet eivät ole lääkelainsäädännön alaisia, vaan elintarvikelainsäädännön, eli kontrolli ei ole hyvä, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Suvi Virtanen kertoi vuonna 2011 MTV3:n Huomenta Suomi ajankohtaisohjelman haastattelussa.

Lähteet:

—lahes-kaikki-kayttavat-niita-turhaan—22987.html">Radio Nova – Lisäravinteiden kontrolli ei ole Suomessa hyvä – lähes kaikki käyttävät niitä turhaan

  • Osallistu Terve.fi:n lukijakyselyyn! Kysely on voimassa kesäkuun loppuun asti.
Kommentoi »