Päihderiippuvainen mielenterveyspotilas – saanko hoitoa?

Kannabis on maailman suosituin laiton päihde. Suomessa sen suosio on tasaisesti kasvanut. Vaikka sitä pidetään huumausaineista kohtalaisen vaarattomana, on kolikolla ankara kääntöpuolensa. Se ja mielenterveysongelmat kulkevat monesti käsi kädessä.

Kannabis lisää riskiä mielenterveysongelmiin

Kannabiksen ei ole suoraan todettu aiheuttavan mielenterveysongelmia. Se kuitenkin lisää muun muassa psykoosin ja masennuksen riskiä niillä, joilla on jo ennestään alttiutta näille taudeille.

Erityisen vaarallista on synteettinen kannabis, jota on tuotettu keinotekoisesti. Synteettisen kannabiksen määrä kasvaa Suomessa kohisten.

Kun alkuperäistä, niin sanottua luomukannabista käytettäessä riski psykoosiin on noin kolminkertainen, puhutaan synteettisen kannabiksen käytön saralla jo tätäkin selvästi korkeammista todennäköisyyksistä.

Ongelmia jo harvallakin käytöllä

Usein luullaan, että riskejä on vain niillä, jotka käyttävät huumausaineita paljon ja jatkuvasti. Väite on perätön.

– Kannabiksen käyttö jopa harvakseltaan ylläpitää masennusoireita. Masennuksesta toipuminen onkin vaikeaa tällaisessa tilanteessa, A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki toteaa.

Mieli vieroittuu hitaasti

Kannabiksesta ei ole helppoa päästä eroon. Sen käyttöön liittyy alkoholia ja tupakkaa selkeämmin psykososiaalinen ulottuvuus.

– Aineista vieroitetaan klinikalla kahdessa viikossa, mutta mielen vieroittaminen vaatii aikaa. Pisin vieroitus kannabiksesta, minkä itse tiedän, kesti kahdeksan vuotta, Simojoki kertoo.

Vieroituksessa keskitytään mielikuvien muuttamiseen, sillä kannabiksen käyttäjällä ne ovat erityisen tiukassa ja muutos on haastavaa.

Onko nykyään aikaa hoitaa?

Suomalaista terveyden- ja sairaanhoitoa on kritisoitu. Suurennuslasin alla ovat monesti mielenterveyspalvelut. Nytkin Helsingissä Auroran psykiatrinen päivystys ollaan lopettamassa ja siirtämässä somaattisen päivystyksen yhteyteen.

Vieroitushoitoon pääseminen voikin olla vain haave. Vielä rankempaa on niillä, joille on tehty kaksoisdiagnoosi mielenterveysongelmasta ja päihderiippuvuudesta. He ovat järjestelmän sätkynukkeja.

Kaksoisdiagnoosin saaneita pompotellaan usein päihdeklinikalta mielenterveyspoliklinikalle ja päinvastoin, sillä kummassakin kieltäydytään hoitamasta potilasta tämän toisen diagnoosin nojalla.

– Huumeet ovat haaste suomalaiselle hoitojärjestelmälle. Olemme juuri vasta oppineet tunnistamaan alkoholin vaarat ja tarjoamaan niihin apua, kun tilalle on tullut muuta. Minulla on tähän vain yksi sana sanottavana: sote-uudistus, Simojoki päättää.

Ylilääkäri Kaarlo Simojoki puhui Helsingissä 3.6.2014 järjestetyssä A-klinikkasäätiön Päihdetiedotusseminaarissa.

Lue myös:

“Kannabiskrapulassa on vaan helvetin paha olla” – neljä näkökulmaa kannabikseen

Näin moni lääkäri on kokeillut kannabista