Unettomuuteen ei useinkaan löydy neurologista tai psykiatrista syytä.
- Suurella osalla unettomista oireistoon ei löydy mitään selittävää fyysistä tai psyykkistä sairautta, vaan kyse on psykologisiin tekijöihin liittyvästä toiminnallisesta unettomuudesta, kuvailee unettomuutta tutkinut neurologian erikoislääkäri Christer Hublin Työterveyslaitoksesta.
- Osa unettomista huolestuu huonosta unestaan, mikä alkaa pitkittää oireita. Oireisto voi muuttua krooniseksi toiminnalliseksi unettomuudeksi, joka ei korjaannu lääkehoidollakaan, sanoo Hublin Neurologipäivien 2013 tiedotteessa.
Näin noidankehä voi syntyä
Unettomuuden kierre voi syntyä tiedotteen mukaan esimerkiksi seuraavista aineksista:
- Haitalliset nukkumistottumukset ja elämäntavat: muun muassa epäsäännöllinen unirytmi ja valveajan rytmi ja pitkä vuoteessa oloaika suhteessa nukuttuun aikaan.
- Haitalliset ajatukset: muun muassa huoli unettomuuden seurauksista ja uneen liittyvät epärealistiset odotukset.
- Emotionaalinen, kognitiivinen ja fysiologinen ylivireys ja valveajan seuraukset (mielialan lasku, väsymys ja uupumus sekä suorituskyvyn ja elämänlaadun heikentyminen).
Kysy asiantuntijalta unettomuudesta tai selaa vastauksia.
Lääkkeettömiä hoitoja liian vähän
Jos unettomuuteen ei löydy apua omin voimin, kannattaa keskustella lääkärin kanssa.
Unettomuuden Käypä hoito –suosituksessa painotetaan toiminnalliseen unettomuuteen ensisijaisesti lääkkeettömiä hoitoja. Näitä lääkkeettömiä hoitoja on kuitenkin tarjolla liian vähän, todetaan tiedotteessa.
Kroonisesti unettomien suuri ryhmä voi jäädä vaille apua, sillä he eivät ”mahdu” erikoissairaanhoidon piiriin: heillä kun ei ole minkään erikoisalan vastuulle kuuluvaa sairautta.
Lähteet: Neurologipäivien 2013 sähköpostitiedote 31.10.2013, Unettomuuden Käypä hoito -suositus
Lue myös:
Väsymyksen syy voi löytyä päästä varpaisiin (neurologian erikoislääkärin kirjoitus)
Onneton avioliitto nakertaa unta
Mikä avuksi unettomuuteen? (psykiatrian erikoislääkärin kirjoitus)
