Terve.fi

Yskän oireet


Yskän oireet on helppo todeta, mutta yskän taustalla oleva syy kannattaa aina selvittää.

Yskä voi alkaa nopeasti tai vähitellen. Yskän luonteen ja yskösten laadun perusteella voidaan arvioida mikä yskän aiheuttaja mahdollisesti on. Yskän luonne riippuukin ratkaisevasti sen aiheuttajasta.

Nopeasti alkanut hengitystietulehduksen aiheuttama yskä on yleensä aluksi kuivaa, mutta voi pitkittyessään muuttua limaiseksi.

Pitkään, kenties vuosia jatkunut limainen yskä tupakoivalla potilaalla viittaa jatkuvaan keuhkoputkentulehdukseen (krooninen bronkiitti) ja keuhkoahtaumataudin (COPD/KAT) mahdollisuuteen. Joiden infektioiden yhteydessä (esim. mykoplasma) yskän voi jatkua pitkään vaikka infektio on parantunut.

Tutustu yskän hoitoon.

Yskä on sinänsä helppo todeta, mutta yskän taustalla olevan tilan selvittämiseksi on taustatietojen lisäksi usein tehtävä selventäviä tutkimuksia.

  1. Pitkittynyttä yskää tutkittaessa voidaan ottaa keuhkokuva, jolla pyritään sulkemaan pois ne keuhkojen sairaudet, jotka aiheuttavat muutoksia keuhkokuvassa.
  2. Yskösnäytteiden tutkiminen voi helpottaa diagnoosin tekoa varsinkin niissä tilanteissa, kun keuhkokuvassa ei näy poikkeavia muutoksia.
  3. Verikokeista on usein hyötyä esimerkiksi selviteltäessä infektion mahdollisuutta.
  4. Astmaa epäiltäessä tehdään usein erilaisia puhalluskokeita (PEF-mittaus, spirometria) ja kontrolloitu hoitokokeilu.
  5. Ruuansulatuskanavaperäistä syytä epäiltäessä tehdään usein pitkäkestoinen ja riittävän tehokas lääkehoitokokeilu, mitataan ruokatorven pH-arvoja ja/tai tehdään ruokatorven tähystys
  6. Keuhkojen tähystystä (bronkoskopia) käytetään mm. keuhkokuvassa näkyvän muutoksen tutkimisessa ja lisätutkimuksena, mikäli diagnoosi jää avoimeksi oireilun edelleen vain jatkuessa.

Lue yleistietoa yskästä.

Lähteet:

Aikuisen pitkittynyt yskä, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016

Akuutti keuhkoputkitulehdus, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016

Julkaistu: 1.8.2019