Vatsavaivat ja stressi vaikuttavat aivoihin

Aivojen tasapaino järkkyy nykypäivänä ihan tavallisessa arjessa.­ Kiire, stressi, tietokone­ruudun tuijoittaminen sekä kännykän ja Facebookin räpläys saavat aivot nääntymään. Samoin tekevät prosessoitu ruoka,­ lisääntynyt huonon rasvan ja sokerin määrä, vähentynyt uni ja katkennut yhteys omaan kehoon.

– Keholle pitää antaa sitä, mitä siltä puuttuu, kiteyttää kirurgian erikoislääkäri, Antioksidanttiklinikan perustaja ja ravitsemushoidon pioneeri Kaarlo Jaakkola.

Tasapainon saavuttamiseksi kehoa pitää uskoa. Jos siltä puuttuu lepoa, sille ei voi antaa lisää kahvia. Jos siltä puuttuu ener­giaa, sille pitää antaa elinvoimaista ravintoa.

Aivot muodostuvat juuri niistä rakennus­aineista, joilla niitä ravitaan. Ruoka on aivojen terveyden, toiminnan ja kehityksen tärkeä perusta. Mutta millaisella ruoalla aivoja pitäisi ravita?

– Ruoan ja koko elämän pitäisi olla mahdollisimman myrkytöntä. Luomuruoka on tietenkin varma valinta. Ja omaan hyvinvointiin – jos johonkin – kannattaa sijoittaa, Kaarlo Jaakkola vastaa.

Valmisruoat ja teollisesti valmistetut ruoat voivat olla aivojen vihollisia silloin, kun ne ovat antioksidanttiköyhiä.

– Mitä antioksidanttipitoisempaa ruokaa syö, sitä paremmin aivot ja mieli voivat. Jos ruoan kautta haluaa saada tarpeeksi antioksidantteja, tulee syödä viisi annosta kasviksia ja marjoja päivässä. Mutta tuskin kukaan syö niin paljon täydellistä ruokaa. Siksi on hyvä käyttää tukena antioksidantti­lisiä, Jaakkola sanoo.

Jos aivot saisivat valita, ne kasaisivat lautaselle rasvaista kalaa, mustikkaa, pinaattia, omenaa, manteleita, teetä, kaakaota ja kananmunaa. Laadukkaan ruoan lisäksi jokaisen on löydettävä itselle sopiva ruokailurytmi, joka pitää polttoaineen saannin tasaisena ja ajatuksen kirkkaana.

Aivojen tiedetään saavan energiaa ja käyttövoimaa hiilihydraateista. Oikeat hiili­hydraatit myös tasaavat verensokeria ja auttavat aivoja jaksamaan. Myös proteiinit tasaavat verensokeria. Ne myös ravitsevat kudoksia. Hyviä, luonnollisia rasvoja taas tarvitaan ravitsemaan aivoja ja sen soluja.

Yksi suurista aivokuormittajista on lisääntynyt pitkäaikainen hapetusstressi ja sosiaalinen stressi, josta syntyvän kortisolin tiedetään rasittavan aivoja laajalti ja lisäävän muun muassa mahdollisuutta sairastua Alzheimerin tautiin.

Kaikenlainen stressi on omiaan myös lisäämään unettomuutta. Tehoyhteiskunta on alkanut nipistää yöunien mittaa ja ylipäätään unen arvostusta. Aivoille uni on kuitenkin elintärkeää: kun ihminen nukkuu, aivot siivoavat, järjestelevät ja varastoivat. Nykymenon ja -tekniikan aikana aivoilla riittää paljon siivottavaa, sillä ärsykkeitä on paljon. Jos aivot eivät saa riittävästi siivousaikaa, sekamelska on valmis.

Jaakkola uskoo, että ihmisten stressinsietokyky on heikentynyt huonon ravinnon ja epäedullisten elämäntapojen vuoksi.

Stressihormonin eritystä aivoissa voi vähentää elämän pienillä eliksiireillä: nauru­ romauttaa stressihormonin määrän, ja aivot alkavat tuottaa aivojen kemiallista hyvänolon täsmäainetta, endorfiinia.

Positiivinen suhtautuminen elämään taas auttaa aivoja tuottamaan mielihyvä­hormonia eli seratoniinia, ja luontomaiseman katselu rentouttaa aivot jo 5–7 minuutissa.

Meditaatio vaikuttaa aivojen toimintaan ja mielihyvän kokemukseen vähentämällä kehosta kortisolia, adrenaliinia ja noradrenaliinia ja lisäämällä melatoniinipitoisuuksia kehossa. Melatoniinia käytetään parantamaan unta.

Yllättävän moni yleinen sairaus on yhtey­dessä aivoihin. Esimerkiksi kolesteroli on tärkeä aivojen hermosolujen rakennus­aine, ja maksan kolesterolituotantoa estävät lääkkeet saattavat heikentää aivojen tärkeää­ koles­terolisynteesiä.

– Aivosolujen tukirangan arkkitehtuurinen kokonaisuus muodostuu kolesterolista. Jos aivoissa on liian vähän kolesterolia, inhimilliset toiminnat vähenevät: seksuaali­toiminta ja muisti heikkenevät, Kaarlo Jaakkola tarkentaa.

Jaakkola painottaa ubikinonimole­kyylin merkitystä kolesterolin hoidossa. Perinteiset kolesterolilääkkeet vähentävät ubikinonin tuotantoa maksassa. Nuorena keho­ tuottaa ubikinonia tehokkaasti, mutta 20.  ikävuoden jälkeen tuotanto pienenee. Suurilla ubkinonimäärillä on hidastettu esimerkiksi Parkinsonin ja Alzheimerin taudin etenemistä.

Myös suolistovaivat ovat tiiviissä yhtey­dessä aivoihin. Masennus saattaakin todellisuudessa olla merkki suolisto-ongelmista. Esimerkiksi antibiootit ja huono ruoka kuormittavat suolistoa niin, ettei ravinto enää imeydy eikä keho siksi saa ravinteita ja energiaa. Ihminen uupuu.

– Antioksidanteilla voidaan kyllä korjata vaurioita. Mutta mitä enemmän on rasitusta, sitä enemmän tarvitaan antioksidanttilääkityksiä. Jos kehon vaurioita ei korjata, vanheneminen nopeutuu, Jaakkola sanoo.

Mitä mieltä tohtori Jaakkola on sitten siitä, että­ jo yli 400 000 suomalaista syö mieliala­lääkkeitä?

– Lääkkeillä voidaan saada positiivisia tuloksia oireiden hallinnassa, mutta ongelmaksi nousevat sivuvaikutukset. Nuoret saattavat lihoa reilusti. Kyllä sellaisesta lopulta masentuu, hän muotoilee.

Eläinperäiset fosfolipidit tehostavat muistia, henkistä vireyttä ja auttavat erilaisissa mielialanvaihteluissa.

Omega-3-rasvahapot parantavat mielialaa ja tukevat masennuksesta toipumista.

Hermosoluille välttämätön B12-­vitamiini ehkäisee aivojen surkastumista ja muistin heikkenemistä sekä auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta.

Vähentää riskiä saada aivohalvaus ja vaikuttaa suotuisasti serotoniinin ja melatoniinin tuotantoon. Serotoniini ja melatoniini parantavat mielialaa ja unenlaatua.

Aivoissa on runsaasti C-vitamiinia, joka edistää hermoston normaalia toimintaa ja psykologisia toimintoja. C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta.

Tukee aivojen toimintaa ja ehkäisee ikääntymisen mukanaan tuomaa muistin heikkenemistä.

Raaka kaakao sisältää runsaasti mielialaa kohottavia välittäjäaineita ja niiden rakennusaineita, kuten serotoniinia ja tryptofaania.

Lääkinnällinen sieni edistää ja suojaa aivojen toimintaa.

Perinteinen intialainen aivoyrtti, joka tunnetaan hermostoa vahvistavana ja rauhoittavana kasvina. Lisää serotoniinia aivoissa ja kirkastaa mieltä.

Tasoittaa vaihtelevaa mielialaa ja auttaa elimistöä palautumaan ­stressitilanteista.

Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 7/2012.