Vanhustyötä tekevien hoitajien hyvinvointi ehkäisee potilaisiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua, todetaan Itä-Suomen yliopistossa tarkastetussa Heidi Sipiläisen hoitotieteiden alan väitöskirjassa. Myös henkilökunnan koulutus ja kunnollinen ohjeistus toimivat kaltoinkohtelua ennaltaehkäisevästi.
Sipiläisen tekemässä koko Suomen laajuisessa kyselytutkimuksessa selvitettiin vanhusten ympärivuorokautisissa hoitoyksiköissä ilmenevää kaltoinkohtelua ja sen taustatekijöitä.
Kiire ja henkilöstövaje lisäävät kaltoinkohtelua
Tutkimuksen mukaan vanhusten kaltoinkohtelua lisääviä tekijöitä ovat muun muassa:
- liian vähäinen henkilöstömäärä
- huono työilmapiiri
- työn rasittavuus
- suuri hoitoyksikkö
Kyselyyn vastanneet hoitajat kokivat ympärivuorokautista hoitoa antavien yksiköiden jatkuvan kiireen ja vajaamiehityksen yleisimmiksi kaltoinkohteluun johtaviksi syiksi.Lisäksi osa hoitohenkilökunnasta katsoi, etteivät kaikki kollegat sovellu työskentelemään vanhusten parissa.
– Henkilöstön osaamisen lisäksi tulisi varmistua heidän sopivuudestaan vanhustyöhön esimerkiksi hyödyntämällä koeaikaa nykyistä paremmin ja kehittämällä rekrytointia, Sipiläinen sanoo väitöstiedotteessa.
Tutkimuksessa todetaan muistisairaiden vanhusten joutuvan muita potilaita herkemmin kaltoinkohtelun kohteeksi, varsinkin jos heillä on käytösoireita.
- Lue lisää: Saako hoitaja itkeä?
Henkinen kaltoinkohtelu yleisintä
Psyykkisestä tai sosiaalisesta kaltoinkohtelusta ilmoitti 85 prosenttia kyselyyn vastanneista hoitajista. Tällainen kaltoinkohtelu ilmeni potilaan toiveiden ja pyyntöjen huomioimatta jättämisenä sekä vanhuksen intimiteetin laiminlyöntinä.
Kyselyn vastauksissa kerrottiin myös hygienian ja ravitsemuksen laiminlyönneistä. Vastanneista 63 prosenttia kertoi nähneensä vanhusten fyysistä kaltoinkohtelua ja 40 prosenttia kertoi liikkumisen perusteettomasta estämisestä ja rauhoittavien lääkkeiden turhasta käytöstä.
Taloudellista tai seksuaalista hyväksikäyttöä ilmeni tutkimuksessa vain vähän.
- Aiheesta lisää: Näistä asioista on hyvä hoitaja tehty
Ohjeistus ehkäisee kaltoinkohtelua
Kyselyyn vastanneet hoitajat kokivat kaltoinkohteluun puuttumisen vaikeaksi. Syyksi mainittiin pelko itselle koituvista seuraamuksista ja kokemus siitä, että kaltoinkohtelijat selvisivät ilman seuraamuksia.
Puuttuminen oli helpompaa yksiköissä, joissa oli hyvä työilmapiiri ja kaltoinkohteluun liittyvää ohjeistusta. Kyselyn perusteella kaltoinkohtelua tavattiin vähemmän yksiköissä, joissa oli siihen liittyvää ohjeistusta.
Tutkimukseen osallistui 697 ympärivuorokautisessa hoidossa työskentelevää henkilöä viidestäkymmenestä hoitoyksiköstä. Tutkimuksen aineisto on kerätty vuonna 2011.
Heidi Sipiläisen väitöskirja tarkastettiin 17.6.2016.
Lähde:
Lue myös:
Terveydenhuollossa pakotetaan ja pelotellaan – mutta väkivalta on eri asia
