Terve.fi

Uniapnea: päivitetyn Käypä hoito -suosituksen ydin

Uniapnea: päivitetyn Käypä hoito -suosituksen ydin
Uniapnean varhainen toteaminen on päivitetyn Käypä hoito -suosituksen tärkein sanoma.

Uniapnean varhainen toteaminen on päivitetyn Käypä hoito -suosituksen tärkein sanoma. Hoidon aikainen aloittaminen parantaa potilaan elämänlaatua.

Uniapnea on vakava sairaus, joka lisää hoitamattomana pitkäaikaissairauksien ja ennenaikaisen kuoleman vaaraa. Se altistaa muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille ja tyypin 2 diabetekselle.

Uusien suosituksien tärkein sanoma onkin: uniapnea tulisi todeta ja hoitaa nykyistä varhaisemmin. Tavoitteena on parantaa myös sairauden ennaltaehkäisyä.

Sairastavien määrä suurempi kuin on luultu

Uniapneaa sairastavia on päivitetyn Käypä hoito -suosituksen mukaan enemmän kuin tiedetään. Tällä hetkellä todettuja uniapneapotilaita on vähintään 2 prosenttia naisista ja 4 prosenttia miehistä.

Tuoreempien epidemiologisten selvitysten mukaan 17 prosenttia keski-ikäisistä miehistä ja 9 prosenttia naisista kärsii keskivaikeasta tai vaikeasta uniapneasta.

Yleisimmin uniapneaan sairastuvat 40–60-vuotiaat.

Oireita voi olla hankala tunnistaa

Sairaus voi olla hankala tunnistaa, sillä sen oireet ovat moninaiset.

Yöaikaisia oireita ovat yleisimmin kuorsaus, hengityskatkot, huonolaatuinen uni, tukehtumisen tunne, suun kuivuminen, levottomuus, hikoilu ja närästys.

Päiväaikaisina oireina ilmenee useimmiten muistihäiriöitä, päiväväsymystä, keskittymisvaikeuksia ja mielialaoireita.

– Päiväväsymyksen tunnistaminen on joskus potilaalle vaikeaa, koska oire on saattanut kehittyä vähitellen tai hän liittää sen esimerkiksi työstressiin tai vuorotyöhön, sanoo Käypä hoito -suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja Tarja Saaresranta Käypä hoito -sivun tiedotteessa.

Ylipaino merkittävin riskitekijä

Uniapnea on varsin yleinen sairaus. Henkilö, joka sairastaa uniapneaa kärsii nukkuessaan toistuvista hengityskatkoksista ja hengityksen vaimentumista. Katko kestää vähintään kymmenen sekuntia. Hengityskatkojen taustalla on nukahtamisen aikaan saama ylähengitysteiden lihasten rentoutuminen, joka estää hengitysilmaa virtaamasta ja johtaa ylähengitysteiden ahtautumiseen.

Jopa kaksi kolmesta uniapneapotilaasta on ylipainoisia. Suosituksessa todetaan, että huomiota täytyy kiinnittää normaalipainoisiinkin uniapneapotilaisiin. Painon pudottaminen on tärkeää uniapnean hoidossa ja saattaa jopa parantaa lievän uniapnean.

Tupakoivia kehotetaan lopettamaan tupakointi. Säännöllinen liikunta helpottaa myös oireita. Vaikeisiin uniapneaoireisiin hoitona on ylipainehengityslaite, joka avaa ylähengitystiet ja auttaa hengitystä virtaamaan.

Lähteet:

Lue lisää:

Julkaistu: 19.6.2017
Kommentoi »