Uniapneaa potevien yölliset hengityskatkokset saattavat sveitsiläistutkijoiden mukaan vaikuttaa potilaiden tasapainoon ja siihen, miten hyvin he pystyvät seisomaan paikallaan horjumatta. Tulokset julkaistiin lääketieteellisessä Thorax-lehdessä.
Tutkimukseen osallistui 160 uniapneaepäilyn takia unitutkimuksiin ohjattua keskimäärin 45-vuotiasta miestä ja naista. Osana tutkimusta heille tehtiin myös seisoma-asennon vakautta mittaava testi.
- Lue myös: Uniapnean kotidiagnoosi
Kun tutkijat yhdistivät uniapnea- ja asentotestien tulokset, he havaitsivat asennon vakaana pitämisen olleen sitä vaikeampaa mitä enemmän unenaikaisia hengityskatkoksia potilaalla oli.
Asennon vakaana pitäminen on monimutkainen prosessi, joka edellyttää visuaalisen tiedon, asento- ja liikeinformaation, tasapainojärjestelmän ja keskushermoston yhteistyötä. Aiemmissa tutkimuksissa univajeen on havaittu heikentävän tätä yhteistyötä, ja nyt saadut tulokset tukevat näitä tutkimustuloksia.
Uniapneaa sairastaa noin neljä prosenttia suomalaisista miehistä ja kaksi prosenttia naisista. Hoitamattomana uniapnea altistaa mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja tapaturmille. Usein oireet vähentyvät laihduttamalla, mutta monia hoidetaan myös CPAP-ylipainehengityslaitteella.
Lähde: Thorax 2016;DOI:10.1136/thoraxjnl-2015-2070490
Lue lisää:
