Sairaudet

Tyypin 2 diabetes: uusi kansainvälinen suositus rohkaisee lihavuusleikkauksiin

Pitäisikö lihavuusleikkausta suosia enemmän kelpo hoitovaihtoehtona, kun potilaalla on tyypin 2 diabetes? Mitä sanoo suomalainen asiantuntija?

25.5.2016 Terve.fi

Lihavuusleikkausta tulisi pitää suositeltavana hoitovaihtoehtona tyypin 2 diabeteksessa tietyillä potilailla. Näin todetaan kansainvälisten diabetestoimijoiden uudessa suosituksessa. Suomalaisessa Käypä hoito -suosituksessa mainitaan jo nyt, että leikkausta voidaan harkita yksilöllisesti. Pitäisikö leikkausta suositella painokkaammin? Mitä sanoo suomalainen asiantuntija?

Uusi suositus julkaistaan Diabetes Care -lehden kesäkuun numerossa 2016. Se on julkaistu myös internetissä.

Suositus perustuu useiden eri tutkimusten tuomaan näyttöön siitä, että lihavuusleikkauksen avulla pystytään tehokkaasti parantamaan verensokeriitasoja ja vähentämään sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä.

Suosituksessa todetaan, että lihavuusleikkausta tulisi ajatella standardinomaisesti tyypin 2 diabeteksen hoitovaihtoehtona silloin, kun

  • potilaan painoindeksi eli BMI on 40
  • tai silloin, kun painoindeksi on vähintään 30 eivätkä verensokeriarvot pysy hallinnassa muilla hoitokeinoilla.

– Suomalaisessa hoitosuosituksessa mainitaan jo nyt lihavuusleikkaus hoitovaihtoehtona, jota voidaan harkita. Käytännössä ei kuitenkaan ole mikään rutiini, että leikkausta aina harkittaisiin. Ehkä uusi suositus tulee vahvistamaan tuota kohtaa tai tehostamaan sen asemaa, arvioi apulaisprofessori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistosta. Hän on myös HUS:n lihavuuskeskuksen ylilääkäri. Ennen haastattelua hän ei ollut vielä ehtinyt kuulla Diabetes Care -lehdessä julkaistavasta suosituksesta.

Globaali suositus laadittiin kansainväliseen diabeteskongressiin (DSS-II) osallistuneiden asiantuntijoiden yhteisenä lausumana.

Pitäisikö suomessa tehdä enemmän lihavuusleikkauksia?

– Kyllä varmasti, mutta samaan hengenvetoon sanon, että edellytys on, että hoidamme lihavuutta muutenkin aktiivisesti.

Ennen lihavuusleikkausta potilaille pitäisi tarjota elintapahoitoa ja muuta lihavuuden perushoitoa. Lihavuusleikkaukseen voi tähdätä ennakoivalla hoidolla jo perusterveydenhuollossa, vaikka varsinainen päätös leikkauksesta tehdäänkin erikoissairaanhoidossa, tähdentää Pietiläinen.

Yksi edellytys lihavuusleikkaukseen pääsylle on, että on pudottanut painoa seitsemän prosenttia lähtöpainosta vähintään puolen vuoden pituisessa ei-kirurgisessa hoidossa.

– Useimmiten tämä kohta puuttuu, kun potilas tulee meille erikoissairaanhoitoon lihavuusleikkausarvioon.

Ainakin Helsingin alueella on Pietiläisen mukaan hyvin kapasiteettia tehdä lihavuusleikkauksia.

Puutteita on kuitenkin lihavuuden ei-kirurgisen hoidon lisäksi myös jälkiseurannassa: kumpaankaan ei ole tarpeeksi resursseja.

Pitäisikö Suomessa alkaa painokkaammin suositella lihavuusleikkausta hoitovaihtoehtona tyypin 2 diabetekseen?

– Tietyllä tavalla kyllä, mutta painottaisin myös sitä, että ylipainoisille diabeetikoilla pitäisi tarjota myös ei-kirurgista lihavuuden hoitoa. Ei potilaita voi suin päin syöstä leikkausjonoon, jos ei ole tehty mitään muita toimia, jotka edistäisivät painonhallintaa.

– Monet potilaat ovat kamppailleet painon kanssa vuosikymmeniä. Varmaan sellaisissa tilanteissa pitäisi entistä herkemmin ruveta pohtimaan leikkausta vaihtoehtona.

Lihavuusleikkausten kustannusvaikuttavuudesta on Pietiläisen mukaan saatu hyvää näyttöä. Suomessa tehdyn arvion mukaan lihavuusleikkaus maksaa itsensä takaisin seitsemässä vuodessa.  

Kenelle tyypin 2 diabetesta sairastavista leikkaus on hyvä vaihtoehto?

Monille – mutta pitäisi päästä leikkaamaan mahdollisimman varhain, painottaa Pietiläinen. Leikkausta tai ylipäänsä mitään hoitoja ei kannata lykätä liian myöhään, jos halutaan saada potilaalle mahdollisimman paljon terveyshyötyä ja yhteiskunnalle vähän rahanmenoa.

– Alkavissa tai keskivaikeissa diabetestapauksissa lihavuusleikkaus voi korjata sokeritasapainon normaaliksi tai lähes normaaliksi pitkäksi aikaa ilman lääkityksiä. Jos diabetes on edennyt kovin pitkälle ja haima on kärsinyt, ei leikkaus auta yhtä hyvin.  

Pitäisikö vähemmän lihavia leikata?

Pietiläisen mielestä vaikuttaa vahvasti siltä, että kun potilaan BMI on 40 tai yli, lihavuusleikkaus tuo selkeitä hyötyjä. Mutta pitäisikö leikata myös niitä tyypin 2 diabeetikoita, jotka eivät ole yhtä lihavia?

– On saatu näyttöä siitä, että myös vähemmän lihavat potilaat voivat hyötyä lihavuusleikkauksesta, mutta eivät yhtä selvästi kuin selvästi lihavat.

– Sellaisella potilaalla, joka ei ole kovin painava, mutta jolla on tyypin 2 diabetes, on luultavasti mukana taudissa myös genetiikkaa. Potilas on todennäköisesti erilainen kuin hän, jolle sairaus on tullut enemmän lihavuuden takia.  

Kenelle leikkaus ei sovi?

Jos potilas ei halua muuttaa elintapojaan, ei lihavuusleikkausta kannata tehdä. Pitää olla valmis tekemään ruokavalio- ja liikuntamuutoksia loppuelämän ajaksi.

– Ei pidä tehdä sellaista, joka näyttäisi vain lääketieteellisesti hyvältä, mutta joka ei istu potilaan kokonaistilanteeseen.

Lihavuusleikkaus auttaa kyllä esimerkiksi hillitsemään ruokahalua, mutta pohjalla täytyy olla potilaan oma halu muutoksiin.

Esteitä lihavuusleikkaukselle saattavat olla myös korkea ikä ja korkea riski leikkauskomplikaatioille. Myös alkoholin väärinkäyttöä, tupakointia, syömishäiriötä ja vaikeaa psyykkistä sairautta pidetään esteinä lihavuusleikkaukselle.  

Voiko sanoa, että monella lihavuusleikatulla diabetes jää leikkauspöydälle?

– Kyllä se sinne suurimmalla osalla jää. Viiden tai viimeistään kymmenen vuoden päästä diabetes on kuitenkin useimmille palannut takaisin. Tarvitaan elinikäistä seurantaa. Ei voi tuudittautua siihen, että diabetes jää unholaan loppuelämäksi. Lääkärit puhuvat siitä, että sairaus on remissiossa.

– Tulos riippuu myös siitä, miten varhain leikkaus on päästy tekemään. Jos haimalle ei ole vielä päässyt tulemaan diabeteksen takia suurta vahinkoa, voi diabetes olla pois suurimman osan loppuelämää.

Lähteet:

Pietiläisen puhelinhaastattelu 24.5.2016

Kansainvälisen diabetesliiton sähköpostitiedote 24.5.2016 (International Diabetes Federation)

Diabeteksen Käypä hoito suositus 22.3.2016

Diabetes Care 2016 Jun; 39(6): 861877. http://dx.doi.org/10.2337/dc16-0236

Lue myös:

Sari Järnin oma kokemus: kun lihavuusleikkaus on ainoa vaihtoehto

Tutkimus: Lihavuusleikkaus voi parantaa aikuistyypin diabeteksen

Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirjeet tästä!

Voimaa ja viisautta suoraan sähköpostiisi

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt