Apu Terveys

Tyrä kasvaa vanhetessa herkemmin


Tyrän ainut parantava hoito on leikkaus. Tyrä voi hoitamattomana kasvaa jopa jalkapallon kokoiseksi.
Kuvat iStock

Tyrä muodostuu, kun vatsaontelon sisältöä työntyy vatsanseinämän heikon kohdan läpi ihon alle. Tällaisia heikkoja kohtia on nivusseudussa, navassa ja vatsanalueen arvissa – ja siksi juuri näillä alueilla on myös tyriä.

Yleisimpiä ovat nivustyrät. Niitä on kolmea tyyppiä: suora- ja epäsuora nivustyrä sekä reisityrä. Nivustyriä on pääasiassa miehillä, ja joka neljäs tai viides mies saa sen elämänsä aikana. Noin kymmenelle prosentille nivustyrä tulee molemminpuolisena.

– Suora nivustyrä tulee nivusalueella olevan siemennuoran sisäpuolelle, kun lihaskalvokerros antaa periksi. Epäsuora tyrä taas tulee siemennuoran myötäisesti, kertoo vatsaelinkirurgi, apulaisylilääkäri Jukka Harju HYKS Vatsakeskuksesta.

– Naisilla epäsuora tyrä tulee kohdunkannatinsiteen myötäisesti. Lisäksi naisilla on heikko kohta nivussiteen alapuolella reisikanavassa. Tällaisia tyriä kutsutaan reisityriksi. Niiden riski kasvaa vanhetessa, kun kudokset löystyvät. Ikä lisää kaikkien tyrien vaaraa, mutta tyriä voi olla myös pikkulapsilla.

Pikkulapsilla tavallinen tyrä on napatyrä. Vastasyntyneellä on suorien vatsalihasten välisessä lihaskalvossa napanuoran mentävä reikä, jota ympäröi naparengas. Syntymän jälkeen napatyrä on melko yleinen, mutta muutaman ensimmäisen elinvuoden aikana reikä tavallisesti pienenee ja tyrä häviää. Aina näin ei käy, vaan myös aikuisella voi olla naparenkaan keskellä pieni aukko.

– Vatsaontelon sisäisen paineen nousu voi venyttää naparengasta ja aiheuttaa tyrän. Tavallisimmat syyt ovat lihominen ja naisilla lisäksi raskaudet.

Lue lisää: Tyrä tuntuu miehen nivusissa

Jopa jalkapallon kokoinen

Avointen vatsaleikkausten jälkeen jopa 10–20 prosentille potilaista kehittyy arpityrä. Tämä johtuu siitä, että arpikudos ei koskaan saavuta normaalin kudoksen vahvuutta ja on siksi altis venymään. Arpityrän syntymisen riskiä lisäävät muun muassa haavatulehdus, ylipaino ja tupakointi.

– Tyrät näkyvät yleensä päällepäin pullistumana. Makuulla tyrä useimmiten painuu pois ja seistessä tai ponnistaessa työntyy taas näkyviin. Tyrän voi itsekin painaa kädellä pois, Jukka Harju sanoo.

Pieni nivustyrä on pingispallon puolikkaan kokoinen, mutta se voi kasvaa ajan myötä jopa jalkapallon kokoiseksi. Myös arpityrät voivat joskus kasvaa todella suuriksi. Mitä isompi tyrä on, sitä hankalampi sitä on leikata. Siksi lääkäriin kannattaisi lähteä heti, kun huomaa pullistuman. Usein uusi patti huolettaa potilasta, ja tyrä voi myös haitata arkea ja aiheuttaa kipua.

– Jos tyrä kipeytyy äkisti eikä sitä saa enää painettua kädellä pois, on mentävä heti päivystykseen. Tyrä voi olla kureutunut, jolloin vatsaontelon sisältöä kiilautuu tyräpussin sisälle. Joskus tyrään kureutunut suoli voi menettää verenkiertonsa kureutumisen vuoksi ja on vaarassa mennä kuolioon. Tällöin tilanne on henkeä uhkaava. Reisityrään liittyy suurempi kureutumisriski kuin suoraan tai epäsuoraan nivustyrään, mutta muuten kureutuminen on melko harvinaista.

Lue myös: Palleatyrä eli hiatushernia

Toipuminen on nopeaa

Tyrädiagnoosi syntyy käsillä tunnustelemalla. Jos patti on tyräksi epätyypillinen, sitä voidaan tutkia esimerkiksi ultraäänellä.

– Joskus potilaalla voi olla nivuskipua, muttei pullistumaa. Silloinkin tarvitaan lisätutkimuksia. Kivun taustalla on yleensä jotain muuta kuin tyrä, vanhemmalla ihmisellä esimerkiksi lonkan nivelkuluma, joka tuntuu nivuskipuna.

– Jos nivuskipu on ainut oire, ultraäänitutkimus on huono. Siinä nähdään helposti tyrä, vaikka potilaalla ei oikeasti olisi sitä. Nivuskanavassa on aina jonkin verran rasvaa, ja röntgenlääkäri tulkitsee rasvan tyräksi, Jukka Harju sanoo.

Tyrän ainut parantava hoito on leikkaus. Pientä ja oireetonta nivustyrää ei kuitenkaan tarvitse leikata heti, vaan vasta kun se alkaa kasvaa tai kipeytyä. Tähän voi joskus mennä vuosikymmeniä. Oireeton arpityrä kannattaa leikata herkemmin, mutta tälläkään leikkauksella ei ole kiirettä.

– Jos potilaan yleiskunto on kovin huono, iso leikkaus voi romahduttaa voinnin. Silloin tyrävyö on parempi hoitovaihtoehto. Vyö painaa tyrän pois ja tukee tyräaluetta. Vyötä voidaan käyttää myös leikkausta odottaessa.

Nivustyräleikkauksia tehdään vuodessa noin 12 000. Yleensä kyse on avoleikkauksesta. Siinä nivusseutuun tulee pieni viilto, jonka kautta tyrä korjataan ja nivusseudun kudoksia vahvistetaan tukiverkolla.

– Aika monelle operaatio voidaan tehdä paikallispuudutuksessa päiväkirurgisesti, jolloin ei tarvitse jäädä sairaalaan. Toipuminen on nopeaa: sairauslomaa tarvitaan yleensä vain viikko tai kaksi. Nivustyrä voidaan leikata myös tähystyksessä, esimerkiksi jos tyrä on molemminpuolinen tai avoimesti leikattu tyrä on uusinut, Harju kertoo.

Lihavuus ja tupakointi altistavat tyrälle

Myös naisten reisityrä kannattaa yleensä leikata tähystyksessä, koska sen korjaaminen on tällöin helpompaa. Tähystysleikkaus tehdään aina nukutuksessa.

– Raskaaseen fyysiseen työhön palaaminen voi onnistua hieman nopeammin kuin avoleikkauksen jälkeen. Myös pitkittynyttä kipua on hieman vähemmän, Jukka Harju sanoo.

Napatyrissä tehdään yleensä pieni avoleikkaus, jossa navan alueelle laitetaan tukiverkko. Jos tyrä uusii tai on tavallista isompi, kannattaa tehdä tähystysleikkaus.

Arpityrien leikkaukset suunnitellaan aina yksilöllisesti harkiten leikkauksen hyödyt ja haitat. Isokokoisen arpityrän korjaaminen vaatii tarkkaa suunnittelua ja kokeneet tekijät. Arpityrä korjataan joko avo- tai tähystysleikkauksella.

– Leikkaus pääsääntöisesti auttaa, mutta tyrä voi uusia. Tukiverkkojen käyttäminen on vähentynyt uusimisia huomattavasti.

Jos ihmisellä on ollut yksi tyrä, hänellä on riski saada toinenkin. Tyrien muodostumisen taustalla on kudosheikkous, joten samalla henkilöllä voi huonolla tuurilla olla samanaikaisesti nivus-, arpi- ja napatyrä.

– Elintavoilla ei voi vaikuttaa tyrien syntyyn muutoin kuin pitämällä painon kurissa ja olemalla tupakoimatta. Lihavuus altistaa napatyrälle ja tupakointi arpityrälle, koska tupakoitsijan kudos ei parane yhtä hyvin kuin savuttoman. Myös tyräleikkauksesta toipuminen sujuu paremmin, kun ei tupakoi, Jukka Harju painottaa.

Asiantuntija: Vatsaelinkirurgi, apulaisylilääkäri Jukka Harju, HYKS Vatsakeskus.

Julkaistu: 5.9.2019