Tiesitkö tätä hengityksestä?
Miksi huokailemme jopa 12 kertaa tunnissa? Miten talttuu liikahengitys eli hyperventilaatio? Listasimme neljä kiinnostavaa faktaa hengityksestä.
1. Huokailu ilmastoi keuhkorakkuloita
Sisään, ulos, sisään, ulos. Hengityksemme toistuu rytmikkäänä virtana minuutista toiseen. Välillä rytmin keskeyttää tavallista syvempi sisäänhengitys ja sitä seuraava huokaus. Esimerkiksi jännittävän tilanteen laukeaminen voi päättyä syvään helpotuksen huokaukseen.
Helpotuksen ohella myös huolet, murheet ja surut voivat saada ihmisen huokailemaan. Tällaisen psykologisen huokailun lisäksi tavallista syvemmille henkäyksille voi olla myös fysiologinen tarve. Syvä huokaus ilmastoi tehokkaasti keuhkorakkuloita ja estää niitä painumasta kasaan.
Keuhkorakkulat eli alveolit sijaitsevat keuhkojen pienten ilmateiden päässä, ja niissä tapahtuu elimistön kaasujen eli hiilidioksidin ja hapen vaihto. Huokailu siis edistää keuhkorakkuloiden tehokasta toimintaa.
Huokailu on tiedostamatonta, refleksinomaista toimintaa. Sekä psykologisilla että fysiologisilla huokauksilla on tarkoituksensa. Siksi huokailemme keskimäärin jopa 12 kertaa tunnin mittaan.
2. Haukotus jäähdyttää aivoja
Haukottelu yhdistetään usein väsymyksen ja tylsyyden tunteeseen, mutta uusimpien tutkimustietojen mukaan sillä on myös tärkeä fysiologinen tarkoitus. Syvä hengitys suu haukotuksesta ammollaan nimittäin säätelee osaltaan aivojen lämpötilaa.
Lue: Mistä johtuu jatkuva väsymys?
Syvän haukotuksen aikana lämmennyt veri virtaa aivoista poispäin, kun taas viileämpi veri matkaa tehokkaammin kohti kalloa. Haukotuksen perimmäinen tarkoitus olisi siten aivojen viilentäminen.
Hyvin tunnetun teorian mukaan haukotuksella voisi olla merkitystä myös elimistöön kertyneen liian hiilidioksidin tehokkaana poistajana. Tämä teoria ei kuitenkaan enää nykytutkimuksissa ole saanut kovin vahvaa tukea taakseen.
Haukotteluun liittyy myös psykologinen ilmiö eli haukotuksen tarttuminen ihmisestä toiseen. Kun yksi ryhmässä haukottelee, toisillekin tulee pian vahva haukottelun tarve. Myös tällä ryhmähaukottelulla näyttää olevan yhteys aivojen jäähdytyksen tarpeeseen. Aivojen joukkojäähdyttely voi parantaa ryhmän kollektiivista toimintaa.
3. Pinnallinen puuskuttelu taltuttaa hyperventilaation
Liikahengitys eli hyperventilaatio on toiminnallinen hengityshäiriö. Se voi liittyä osatekijänä tai oireena mm. stressiin ja paniikkihäiriöön.
Kun elimistöön tulee hyperventilaatiossa tarpeeseen nähden liikaa happea, seurauksena on yleensä monella tapaa hankala olo. Tyypillisiä oireita ovat tukehtumisen tunne, rintakipu, sydämentykytys, käsien pistely ja puutuminen, vapina, huimaus ja jopa pyörtyminen.
Stressistä tai paniikkihäiriöstä johtuvaa hyperventilaatiota voi yrittää taltuttaa hengitysharjoituksilla. Hengittäminen huuliraosta eli huulien supistaminen lisää uloshengityksen vastusta ja auttaa säännöstelemään uloshengitystä. Paperipussiin hengittelyäkin voi kokeilla, jos on varma, ettei hyperventilaation taustalla ole vakava sairaustila.
Hyperventilaatio voi olla myös astman, sydäninfarktin, keuhkoveritulpan tai diabeettisen ketoasidoosin eli happomyrkytyksen oire. Näissä tilanteissa paperipussiin hengittely voi olla haitallista. Kun hyperventilaatio yllättää ensimmäisen kerran eikä sen syytä tiedetä, tilannetta on syytä selvitellä lääkärin vastaanotolla.
Lue: Taltuta stressi kotikonstein
4. Toiminnallinen äänihuulisalpaus hankaloittaa hengitystä
Toiminnallinen äänihuulisalpaus on hyperventilaatiota vähemmän tunnettu toiminnallinen hengityshäiriö. Sen voi laukaista mm. fyysinen rasitus, kylmä ilma tai voimakas haju. Häiriön yleisyyttä ei tiedetä. Sitä voi esiintyä kaikenikäisillä, mutta eniten ilmeisesti nuorten aikuisten keskuudessa. Naisilla häiriö on yleisempi kuin miehillä.
Tavallisesti äänihuulet loittonevat toisistaan sisäänhengityksen aikana, jolloin virtaavalle ilmalle tulee tilaa. Äänihuulisalpauksessa äänihuulet sen sijaan lähentyvät toisiaan, jolloin sisään virtaavan ilman kulku tilapäisesti estyy.
Tyypillinen oire on tukehtumisen tunne ja tunne siitä, että ilma kulkee sisään vain pienen pillin kautta. Hengitys saattaa vinkua, kun ilmaa yrittää vetää sisään. Kohtaus kestää yleensä muutamasta sekunnista minuuttiin.
Oikean hengitystekniikan opettelu lyhentää ja lievittää salpauskohtauksia. Niiden hoitoon voidaan käyttää myös puhe- ja ääniterapiaa. Häiriöstä annettava tieto lievittää salpauskohtauksiin liittyvää pelkoa ja ahdistusta.
Asiantuntijana dosentti, keuhkosairauksien erikoislääkäri Terttu Harju Mehiläisestä.
Lue lisää:
