Pyörtyminen
Pyörtyminen eli synkopee tarkoittaa lyhyttä tajunnanhäiriökohtausta, johon liittyy lihasjänteyden menetys.
Julkaistu 20.8.2018
Pyörtyminen aiheutuu aivojen verenkierron tilapäisestä heikkenemisestä. Pyörtyä voi sekä seistessä että istuessa.
Pyörtymisen syynä voi olla esimerkiksi väsymys, kuviteltu vaara, järkytys, kipu, ripulointi tai oksentelu, hikoilu, kuume, kuivuminen tai pitkään jatkunut paikallaan seisominen. Terveellä ihmisellä kyse on yleensä vaarattomasta tapahtumasta mutta taustalla voi kuitenkin olla myös sydän- ja verenkiertoelimistön sairaus, neurologinen sairaus tai lääkitys. Pyörtyminen on oire, jonka taustatekijät tulisi arvioida ja tarvittaessa hoitaa.
Pyörtyneen omahoito
Pyörtyneen ensiapu:
- Aseta pyörtynyt makuulle ja nosta jalat koholle.
- Tarkista, että pyörtynyt hengittää normaalisti, tunnustele pulssi.
- Huolehdi, ettei pyörtynyt pääse vahingoittamaan itseään.
- Avaa ikkunat raittiin ilman saamiseksi.
- Avaa kiristävät vaatteet.
- Kohtaus menee ohi normaalisti 1-2 minuutissa.
Milloin lääkäriin?
Toimita pyörtynyt kiireellisesti lääkäriin, jos:
- Pyörtyminen ei mene ohi parissa minuutissa.
- Pyörtymiseen liittyy muita oireita, esim. pyörtynyt kouristaa.
- Tiedät, että pyörtyneellä on jokin pitkäaikaissairaus, esim. diabetes, sydänsairaus tai epilepsia.
- Pyörtynyt on kohtauksen jälkeen huonovointinen eikä tunne oloaan hetken levättyään virkeäksi.
- Pyörtymiseen on liittynyt rintakipua, rytmihäiriöitä tai muita sydänoireita.
Lähteet:
Raatikainen P, Synkopeen syyt ja selvittelyt, Lääkärin käsikirja, Duodecim Kustannus Oy 2016.
Mustajoki P, Pyörtyminen (synkopee), Lääkärikirja Duodecim, Duodecim Kustannus Oy 2017.
