Kauneus & Terveys

Pitääkö pieruista välittää?


Ilmavaivat ovat harmillinen mutta vaaraton ilmiö. Täysin pierutonta elämää ei kannata tavoitella. Kaasunmuodostus on merkki siitä, että suolistobakteerit toimivat normaalisti ja voivat hyvin.
Kuvat iStock

Miltä tuntuisi litra suolistokaasuja? Ihan tavalliselta.

Sen verran niitä muodostuu vuorokaudessa. Eikä siitä kannata huolestua.

Kaasunmuodostus on suolistobakteerien ahkeroinnin tulosta. Niiden tehtävä on pilkkoa paksusuolessa sellaisia hiilihydraatti- ja kuituyhdisteitä, joita ei ole voitu hyödyntää ruoansulatuksessa muulla tavoin.

Hajoitustyö tuottaa kaasuja, kuten vetyä ja toisinaan metaania. Osa jää suolistoon ja aiheuttaa vatsan turvotusta. Osa kulkeutuu pieruina ulos elimistöstä. Normaalitilanteessa paukkuja pääsee keskimäärin 20-25 päivässä.

Ei pieruttomalle elämälle

Tavallisia ilmavaivoja ei pitäisi pitää terveysongelmana. Näin sanoo sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Jari Koskenpato Lääkärikeskus Aavasta.

Hänen mukaansa pierut ovat useimmiten täysin vaarattomia ja merkki suolistobakteerien normaalista toiminnasta.

Samaa mieltä on laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen.

– Ilmavaivat ovat sosiaalisissa tilanteissa ikävä ongelma mutta eivät terveyshaitta. Täysin pierutonta elämää ei kannata tavoitella, sillä suolistobakteerimme tarvitsevat hajotettavaa ravintoa, hän painottaa.

Pierun pidättäminen ei ole järkevää. Se voi lisätä turvotusta. Joskus se saattaa jopa edistää suolen seinämän pullistumien kehittymistä.

Naiset herkempiä pieruille

Ilmavaivoihin kannattaa silti hakea apua, jos turvotus on voimakasta ja siihen liittyy kipuja.

↓Herkkyys aistia suoliston alueen venytystä vaihtelee. Naisilla on yleensä herkempi aisti- ja kipukynnys suolen paineen vaihteluille kuin miehillä.

– Ilmavaivojen vuoksi vastaanotolle tulevan potilaan prototyyppi on keski-ikäinen tai vähän nuorempi nainen, joka tekee vaativaa toimistotyötä, pitää itsestään huolta ja syö terveellisesti, usein kasvisvoittoisesti, Koskenpato kertoo.

Suolistokaasujen takia pitää mennä lääkäriin, jos niihin liittyy jatkuvaa ripulia, verisiä ulosteita, kuumetta, tahatonta laihtumista ja heikkoa kuntoa.

Lääkäriin on mentävä myös silloin, jos ilmavaivat alkavat äkillisesti ilman, että ruokavalioon on tehty merkittäviä muutoksia.

Yli 50-vuotiaiden pitää lähteä tutkimuksiin muita herkemmin. Vastaanotolla suljetaan pois vakavien sairauksien ja imeytymishäiriöiden mahdollisuus.

– Useimmiten mitään varsinaista sairautta ei löydy. Taustalla voi toki olla sellaisia entsyymipuutoksia, ruokaintoleransseja tai mikrobikannan muutoksia, joita lääketiede ei toistaiseksi pysty helposti havaitsemaan, Koskenpato sanoo.

Älä karsi ruokavaliota liikaa

Häiritseviä ilmavaivoja voi helpottaa ruokatottumuksia muuttamalla.

Kaasunmuodostus vähenee selvästi, kun ruokavaliossa rajoitetaan hankalasti pilkkoutuvien, lyhytketjuisten fodmap-hiilihydraattien määrää. Ne fermentoituvat eli käyvät suolistossa ja aiheuttavat ilmavaivojen lisäksi vatsakipuja, ripulia, närästystä ja ummetustakin etenkin herkkävatsaisille.

Niitä on paljon etenkin vehnässä, rukiissa, ohrassa, palkokasveissa ja sipulissa. Myös kivellisissä hedelmissä, kuten avokadossa ja vesimelonissa, on niitä.

Fodmap-hiilihydraatteja sisältäviä raaka-aineita ei tarvitse eikä kannata karsia ruokavaliosta kokonaan.

On järkevämpää kokeilla, miten keho sietää eri raaka-aineita. Esimerkiksi kuukauden kokeilun jälkeen voi testata, miten keho reagoi, jos palauttaa joitakin fodmap-ruokia lautaselleen.

– Nykytietämyksen valossa voi olla terveydelle haitallista, jos karsii ruokavaliota liikaa. Suolistobakteereita täytyy myös ruokkia. Ne pitävät fodmap-yhdisteitä sisältävien ruokien kuitutyypistä, Putkonen kertoo.

Käsittele papuja ja sipulia

Silloin tällöin syöty papumuhennos pierettää takuuvarmasti, mutta suolistobakteereita voi totuttaa ilmavaivoja aiheuttaviin ruokiin.

Kun palkokasveja käyttää säännöllisesti, suolistobakteerit oppivat sietämään niiden hiilihydraattiyhdisteitä melko hyvin.

Tottumisessa on yksilöllisiä eroja. Herkkävatsaiselle se voi olla hankalampaa. Jos pavuteivät sovi, niiden ituja voi yleensä syödä ongelmitta. Kaikenlainen käsittely, kuten idättäminen, liottaminen, hapattaminen ja pitkä haudutus, pilkkovat ilmavaivoja aiheuttavia hiilihydraatteja lyhyemmiksi ketjuiksi. Silloin ne sulavat helpommin, ja suolistobakteereille jää vähemmän työstettävää.

– Hernekeittoa kannattaa keittää ja sipulia sekä liottaa että hauduttaa mahdollisimman pitkään, Putkonen havainnollistaa.

Liiku pitkin päivää

Pelkät ruokatottumusten muutokset tuovat vain harvoin riittävästi helpotusta ilmavaivaongelmaan.

Siksi kannattaa kiinnittää huomiota myös ruokarytmiin ja liikuntatottumuksiin.

Juuri ennen tärkeää menoa ei kannata syödä lautasellista hernekeittoa tai ruispuuroa, koska niiden hiilihydraatit tietävät vipinää suolistossa.

Myös ennen pitkää lentomatkaa kannattaa välttää pierettäviä ruokia. Lentäminen aiheuttaa useille ilmavaivoja joka tapauksessa, koska kaasujen tilavuus kasvaa matalammassa ilmanpaineessa.

Jatkuva istuminen pahentaa ilmavaivoihin liittyvää turvotusta.

Siksi esimerkiksi toimistotyötä tekevän on hyvä pitää taukoa säännöllisesti ja nousta välillä ylös.

– Mieluummin kolme kertaa päivässä vaikka koiran kanssa ulos kuin yksi tunnin tehotreeni jumppasalilla, Koskenpato vertaa. 

Lue myös:

Miksi suolistoni ärtyy?

15 terveyttä edistävää ruoka-ainetta

Kärsitkö gluteeniherkkyydestä?

Julkaistu: 15.11.2017