Joka kolmas suomalainen saa vähemmän unta kuin tarvitsee. Moni nukkuu liian vähän osittain siksi, ettei unta arvosteta. Vähäunisuutta ihaillaan ja nukuttuja tunteja pidetään hukkaan heitettynä aikana.
Makuuhuoneista on tehty monitoimitiloja, joissa katsellaan televisiota ja surffaillaan netissä. Sängyssä luetaan työsähköposteja rentouttavien kirjojen sijaan.
Unen määrästä tai laadusta nipistäminen ei kannata.
– Huono yö laskee mielialaa ja haittaa keskittymistä, oppimista ja päätöksentekoa, kertoo uniterapeutti Susan Pihl Helsingin uniklinikalta.
Jos unta on jatkuvasti liian vähän, vaara sairastua esimerkiksi masennukseen, diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin lisääntyy. Vastustuskyky laskee, kiloja kertyy ja toimintakyky kärsii.
– Unen tehtävänä on palauttaa päivän rasituksista. Kudosten kasvu, valkuaisaineiden synty ja vammojen paraneminen on tehokkainta unessa.
Ilman unta ihminen saattaisi polttaa itsensä loppuun ja pää pätkisi: valveilla hermoverkkoihin kertyy erilaisia kuona-aineita, jotka poistuvat unen aikana.
Viisi tuntia on liian vähän
Unen tarve on yksilöllinen. Aikuinen selviää yleensä seitsemällä, kahdeksalla tunnilla yössä.
Viittä tuntia vähempää ei kenenkään kannata nukkua, sillä niin vähäinen uni haittaa tutkitusti terveyttä.
– Unta on ollut riittävästi silloin, kun ihminen tuntee herätessään itsensä virkeäksi ja virtaa riittää pitkälle iltapäivään, ja pienen lepotauon jälkeen iltaan saakka.
Nukuttujen tuntien määrä ei kuitenkaan takaa riittävää unta: Uni koostuu kolmesta syvyydeltään erilaisesta perus- ja syvän unen vaiheesta ja vilke- eli REM-unesta, jonka aikana nähdään unia. Vaiheet etenevät järjestyksessä kevyemmästä syvempään eikä siirtyminen kevyestä unesta suoraan syvään onnistu. Useat heräämiset rikkovat rytmin, jolloin uni ei virkistä.
– Pelkkä havahtuminen voi riittää rikkomaan unen rytmin. Herkkäunista voi haitata vaikka se, että samassa sängyssä nukkuva kumppani kiskoo peittoa päältä.
Mieti kenen kanssa nukut
Unihuolto helpottaa nukahtamista ja tekee unesta laadukasta. Sillä tarkoitetaan sellaisia olosuhteita ja tapoja, jotka jouduttavat unen tuloa eivätkä haittaa unta. Esimerkiksi makuuhuoneen sopiva lämpötila, rauhallisuus ja huoneen pitäminen pelkästään nukkumiseen tarkoitettuna tilana ovat unihuoltoa.
– Terveytensä vuoksi kannattaa miettiä missä, miten ja kenen kanssa nukkuu. Tärkeintä on, että löytää itselleen sopivan tavan eikä yrittää väkisin noudattaa yleisiä ohjeita, Pihl huomauttaa.
Kun samassa vuoteessa on kaksi rytmiltään erilaista ihmistä, toinen tai usein molemmat kärsivät. Moni nukkuisi paremmin yksin kuin toisen kanssa.
Aina hyvään uneen ei tarvita suuria muutoksia.
– Ihminen voi olla ehdollistunut tiettyyn nukkumapaikkaan ja -asentoon niin, että se estää hyvän unen. Tottumusten rikkominen voi edistää unta. Joskus unenlaatua voi parantaa vaikka vaihtamalla paikkoja puolison kanssa tai kääntämällä nukkumissuunnan toisinpäin: laittaa tyyny ja pää entisen jalkopään tilalle.
Tiesitkö?
- 700 000 suomalaista kärsii satunnaisesta unettomuudesta ja yksi kymmenestä kroonisesta unettomuudesta. Heidän unensa on katkonaista ja laadultaan huonoa.
- Kuusi tuntia hyvälaatuista unta virkistää enemmän kuin kahdeksan tuntia huonoa.
- Unenlaatua huonontavat useimmiten stressi, masennus ja erilaiset vastoinkäymiset.
Lue myös:
