Sydän- ja verisuonitautien perinteiset riskitekijät eivät näyttäisi suurentavan laskimoveritulppien riskiä, vaikka niin on epäilty. Poikkeuksen muodostaa tupakointi, mutta senkään kohdalla yhteys ei ole täysin varma, tuoreet tulokset osoittavat.
Circulation-lehden julkaisemat meta-analyysitulokset perustuvat 250 000 potilaan 5–20-vuotisiin seurantoihin, ja niiden perusteella ainakaan verenpainetauti, kolesteroliongelmat tai diabetes eivät altista laskimoveritulpille tai keuhkoveritulpille.
Verenpaineen kohdalla tulokset olivat monitulkintaisia, sillä korkea systolinen verenpaine liittyi yllättäen sairastumisriskin pienentymiseen. Tutkijat pitävät kuitenkin todennäköisenä, että yhteys johtui analyysissa huomiotta jääneistä taustamuuttujista. Esimerkiksi eteisvärinää, jolle korkea verenpaine altistaa, hoidetaan veritulppariskiä pienentävillä lääkkeillä.
Analyysissa ainoa laskimoveritulppien vaaraa suurentava riskitekijä oli tupakointi, mutta yhteys havaittiin vain potilailla, joiden veritulppa syntyi vuodelevon, vammautumisen, leikkaushoidon, tai muun ohimenevän syyn seurauksena.
Hollantilaistutkijoiden havainnot ovat ristiriidassa joidenkin aikaisempien tutkimusten kanssa, mutta kaikkiaan tutkimusnäyttö on jäänyt epäselväksi. Nyt julkaistut tulokset perustuvat kuitenkin laadukkaaseen analyysiin, joten niitä voi pitää luotettavina.
Suomessa vuosittain arviolta 1–2 henkilöä tuhannesta sairastuu syvään laskimotukokseen tai keuhkoemboliaan eli keuhkoveritulppaan.
Laskimoveritulppa tarkoittaa verihyytymän muodostumista laskimoon. Ne syntyvät melkein aina alaraajoihin. Keuhkoveritulppa syntyy, kun hyytymän aiheuttava tukos kulkeutuu keuhkoihin, missä se aiheuttaa mm. hengenahdistusta, veriyskää ja rintakipua, kuumeilua ja suorituskyvyn heikkenemistä ja pahimmillaan kuoleman.
Lähde: Circulation 2017;135:7–16
Lue lisää:
