Kauneus ja Terveys

Eroon haisevasta hengityksestä

Eroon haisevasta hengityksestä
Tervekin suu kaipaa säännöllistä hoitoa. Lue tästä, miten varmistat, että se myös pysyy terveenä – eikä haise pahalta.
Julkaistu: 13.6.2017

1. Katkaise happohyökkäys

Ruoan jälkeen happohyökkäyksen voi katkaista täysksylitolipastillilla tai -purukumilla. Hammaskiille kestää normaalisti 5–6 ateriaa päivässä, vaikkei ksylitolia käyttäisikään.

Jatkuva napostelu laittaa kiilteen koetukselle. Hyvä vaihtoehto ovat imeskeltävät täysksylitolipastillit, jotka eivät rasita purema­lihaksia eivätkä­ paikattuja hampaita.

2. Valitse hyvä suuvesi

Jos suu on terve, suuveden käyttö ei ole välttämätöntä. Se ei poista bakteeri­plakkia tehokkaammin kuin hammasharja tai -lanka. Suuvedestä voi kuitenkin olla hyötyä niille, joiden riesana on kuiva suu, vihlonta tai reikiintyminen.

Hyvä suuvesi sisältää reikiintymistä estävää fluoria ja on alkoholiton. Alkoholillinen suuvesi­ saattaa altistaa suusyövälle, mutta tyhjentävää tutkimustulosta aiheesta ei ole. Alkoholiton versio ei kuivata limakalvoja. Tämä kannattaa muistaa etenkin keski-iässä, kun limakalvot ohenevat.

3. Torju hengityksen haju

Pahanhajuinen hengitys voi johtua hammaskivestä, kielen tai ientaskujen bakteerikasvustosta, propuista, ruoka­valiosta, närästyksen suuhun nostamista vatsa­hapoista tai hampaan reiästä. Myös vähähiilihydraattinen dieetti tai paasto voi saada hengen haisemaan.

Hajua voi hoitaa suuvedellä tai kaapimalla­ kielen pintaa hammasharjalla tai kaapimella.

Nielurisojen proppuja eli kuolleesta ­kudoksesta ja ruoantähteistä muodostuvia kokkareita voi yrittää poistaa hammasharjan varrella. Usein hajun­ syy on suussa.

Jos haju jatkuu hoidosta huolimatta,­ mene lääkäriin. Siellä suljetaan pois kiinnityskudostulehduksen eli parodontiitin mahdollisuus.

4. Käy lääkärissä joka toinen vuosi

Jos suu on terve, hammaslääkärillä­ pitäisi käydä parin vuoden välein. On tärkeää, että­ ­ammattilainen tutkii suu säännöllisesti. Jos suussa on parodondiittitulehdus, se voi vaatia käyntiä lääkärissä tai suuhygienistillä neljänkin kuukauden välein.

Juttua varten haastateltiin suuhygienisti Reetta Tuomolaa Oral Hammaslääkäreiltä sekä kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäriä Päivi Mäntylää Helsingin yliopistosta. 

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehden mumerossa 1/2015.

Lue lisää:

Kommentoi »