Hampaasi saattavat reikiintyä, vaikka mielestäsi peset niitä huolellisesti. Suomalaistutkimuksen mukaan näkyvää plakkia esiintyy 60 prosentilla niistäkin aikuisista, jotka puhdistavat suun kahdesti päivässä.
Tai ehkä olet vain luullut hoitavasi hampaita huolellisesti? Puutteellinen puhdistus on suurimpia syitä aikuisten reikiin. Jos plakki saa muhia hampaan pinnalla, rei’iltä ei voi välttyä.
Yksi reikä neljässä vuodessa ei ole vielä katastrofi, mutta useampi kertoo ongelmasta. Myös alaetuhampaiden reikiintyminen on huono merkki. Jotain on kenties vialla, jos runsaan syljen suojassa olevat hampaat reikiintyvät.
Lue myös: Tiesitkö tätä hampaiden hoidosta?
Hammasluussa ei ole eroja
Hampaiden kovakudosvaurion syy on karies. Se voi näkyä vaalentumana, tummentumana tai kolona tai sitä ei itse edes huomaa. Vaurion syntyyn vaikuttavat puhdistuksen lisäksi suun bakteerikannan koostumus, ruokailutavat, syljen määrä ja laatu sekä aika, jonka hammas on plakin peittämänä. Hammasluissa ei juuri ole eroja.
Aikuisen riesana on erityisesti karies ienrajoissa, juurten pinnalla ja hammasväleissä. Moni ei uskalla harjata ienrajaa riittävän tehokkaasti, koska pelkää niiden vetäytymistä.
Lue myös: Mitä tehdä, kun yksi hammas puuttuu?
Sokeri edistää reikiintymistä
Kun syöt tiheästi sokeripitoisia herkkuja, plakin bakteerit tuottavat happoja. Tästä seuraa kariesta. Jatkuva sokerinsaanti muokkaa suun bakteerikantaa reikiintymistä suosivaksi. Myös muita hiilihydraattipitoisia ruokia kannattaa nauttia kohtuullisesti. Hedelmäsokeri tekee hampaille huonoa. Juo mehua vain kerran päivässä ja mielellään aterian yhteydessä.
Täysksylitolipurukumi tai -pastilli aina aterian jälkeen pitää reikiintymistä aiheuttavat bakteerit kurissa ja vähentää plakin määrää hampaan pinnalla. Ksylitolituotteita on hyvä käyttää vähintään kolmen aterian jälkeen vuorokaudessa.
Ruokailun jälkeen hammaskiillettä liukenee hieman, mutta happohyökkäyksen jälkeen sylki korjaa tilannetta ja kovettaa hampaita mineraaliensa avulla. Jos syöt vähän väliä, hampaat eivät ehdi toipua. Napostelijan ienrajassa voi näkyä valkoista juovaa eli alkavaa kariesta.
Lue myös: Ksylitoli ei aina suojaakaan hampaita
Antibiootit vaikuttavat reikiintymiseen
Reikiintymiselle voivat altistaa myös hammaskiilteen kehityshäiriöt, jotka ovat syntyneet esimerkiksi lapsuudessa. Syynä voivat olla perintö- tai ympäristötekijät.
Suomalaistutkimuksen mukaan kiilteen kehityshäiriön syntymiseen voivat vaikuttaa myös alle vuoden ikäisenä syödyt antibioottikuurit, erityisesti korvatulehduksiin määrätyt amoksisilliinit. Kiillehäiriöiden vaikeusaste vaihtelee, mutta lastenkaan syömistä antibioottikuureista ei kannata stressaantua. Pienet kiillemuutokset eivät vaikuta kariekseen.
Pysäytä reikiintyminen!
Alkavia reikiä voi pysäyttää parantamalla hampaiden hoitotapoja ja lisäämällä fluorin käyttöä. Apteekeissa myydään reseptillä hammastahnaa, jonka fluorimäärä on kolme kertaa suurempi kuin päivittäistavarakauppojen tahnoissa. Kun hampaita hoitaa, karies etenee hitaasti tai on mahdollista pysäyttää kokonaan. Usein karies on krooninen sairaus. Kun se jo näkyy, on se voinut muhia hampaissa kuukausia tai jopa vuosia.
Jos karies rikkoo kiilteen ja ulottuu kiilteen läpi hammasluuhun, sitä kutsutaan dentiinikariekseksi. Silloin hoitona voi olla hampaan paikkaus.
Poraamalla ei koskaan selätetä kariesta. Paljon paikattu hammas voi lohkeilla, eivätkä paikkojen saumat ole ikuisia. Ensi sijaisen tärkeää onkin se, mitä teet hampaillesi kotona kylpyhuoneessa tai keittiössä.
Asiantuntijat: erikoishammaslääkäri, yliopistonlehtori Anja Kotiranta/Helsingin yliopisto ja Oral Hammaslääkärit sekä erikoishammaslääkäri, dosentti Merja Laine/Turun yliopisto Lähde: Karieksen käypä hoito -suositus, Suomen Hammaslääkärilehti ja Terveys 2000 -tutkimus
Lue myös:
