Kauneus & Terveys

Osaatko antaa ja vastaanottaa parisuhteessa?

Osaatko antaa ja vastaanottaa parisuhteessa?
Tuntuuko, että annat parisuhteellesi enemmän kuin saat?

Parisuhteen vastavuoroisuus ei ole vaihtokauppaa, vaan kyse on nimenomaan tunteesta ja siitä, kuinka kumppanisi kanssa henkisellä tasolla kohtaatte. Kuunteletko ja kuuletko mitä kumppanisi yrittää sinulle kertoa vai luuletko vain kuuntelevasi?

Parisuhde pohjautuu vastavuoroisuuteen: Kun tarvitset kumppaniasi, hän on siellä sinua varten. Kun kumppanisi puolestaan tarvitsee sinua, olet häntä varten. Vastavuoroisuus ei kuitenkaan merkitse vaihtokauppaa. Mitä antaminen ja vastaanottaminen parisuhteessa oikeastaan tarkoittavat?

– Antaminen ja vastaanottaminen on kumppanin kohtaamista teoin ja sanoin. Se tarkoittaa sitä, että parisuhteessa ollaan aidosti läsnä: että suhteen osapuolet voivat olla oma itsensä ja itsekseen turvallisessa ja vastavuoroisessa intiimisuhteessa, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) ja psykoterapeutti Aune Karhumäki toteaa.

Ilmaise itseäsi, kuule kumppaniasi

Usein etenkin naiset valittelevat antavansa parisuhteelle enemmän kuin saavansa. Asia ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen: Myös miehet pohtivat antamisen ja vastaanottamisen tasapainoa parisuhteessaan. Pohjimmiltaan ihmisten kokemuksessa ei ole sukupuolieroja.

– Naiset ilmaisevat tarpeitaan ja vaille jäämisen tunteitaan mahdollisesti sosiaalisista ja kulttuurisista normeista johtuen eri tavoin ja kenties äänekkäämmin. Tosin he saattavat myös helposti vaientaa miehen oletuksillaan ja tulkinnoillaan tämän tunteista. Vaikka pariskunta siis sanoisi suhteensa olevan keskusteleva, on eri asia, ilmaisevatko he syvimpiä tunteitaan ja tarpeitaan ja tulevatko molemmat osapuolet myös kuulluiksi näissä, Karhumäki toteaa.

Antaminen ja vastaanottaminen parisuhteessa tarkoittavat myös kumppanin kuuntelemista ja sitä, että hänenkin minuutensa saa tulla näkyviin. 

– Parisuhteessa tarvitaan toinen toisemme ihmettelyyn kutsuvaa tilaa, jossa uskaltaa ja voi ilmaista itseään, omia tunteitaan ja ajatuksiaan. Suhteen molempien osapuolten luottamus tähän tilaan ja toiseen ihmiseen tukee sitä, että suhteessa voi opetella olemaan oma itsensä, Karhumäki esittää.

Ota vastuu omasta onnestasi

Ajatus siitä, että antaa parisuhteelleen enemmän kuin saa, voi ruokkia katkeruutta. Ajatusmallilla voi pönkittää myös näennäistä uhrautumistaan: "minä annan tälle suhteelle kaikkeni, mutten saa mitään takaisin."

Katkeruus voi johtaa tilanteeseen, jossa kumppania syytetään esimerkiksi oman elämän pilaamisesta. Jokaisella on kuitenkin vastuu omasta itsestään ja täten myös omasta onnestaan. 

– Parisuhde ja siihen sitoutuminen on valinta. Valinnan myötä on myös vaihtoehtoja. Itsellä on vapaus valita, pysyykö tässä tietyssä suhteessa ja tyytyykö siihen, kuinka asiat ovat. Voi myös työskennellä itsensä kanssa ja pysyä edelleen samassa suhteessa. Toisinaan voi olla parempi vaihtoehto lähteä eri teille. Kumppania ei siis voi syyttää omasta epäonnesta, Karhumäki toteaa. 

Vastuu omasta onnesta tarkoittaa myös itsensä hyväksymistä rehellisesti, mikä puolestaan johtaa ennen pitkää muiden ihmisten hyväksymiseen: kuten ei itsekään, ei kukaan muukaan ole täydellinen. Sekä itsensä että muut ihmiset tulee hyväksyä keskeneräisinä, mutta ainutkertaisuudessaan arvokkaina ja erityisinä, tutustumisen arvoisina.

Ole läsnä

Antaminen ja vastaanottaminen parisuhteessa on vastavuoroista toimintaa, joka perustuu siihen, millainen suhde suhteen osapuolilla on itseensä: mitä itse antaa ja mitä suostuu vastaanottamaan. 

Jokaisella on vastuu huolehtia omasta onnestaan, tarpeistaan ja tunteistaan. Tämän asian ymmärtäminen ja hyväksyminen johtaa luottamukseen ja riittävyyden tunteeseen eli siihen, että parisuhteessa riittää omana itsenään. Tällaisessa tilanteessa ei aseta turhia odotuksia ja vaatimuksia itselleen tai kumppanilleen. 

– Parisuhteessa ei tarvitse yrittää olla enemmän kuin on. Voimme vain olla toinen toisillemme vilpittömästi läsnä ja omana itsenämme. Voin olla varma, vain siitä, mitä olen toiselle ihmiselle antanut. Kun kumppani vastaanottaa antamani, välillä voi tapahtua paljonkin sellaista, johon itsellä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. En siis voi koskaan täysin tietää, mitä hän on minulta saanut. Tämän välillämme olevan tilan hyväksyvä ymmärtäminen on tasapainoisen parisuhteen ydin, Karhumäki kommentoi.

Asiantuntijana erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) ja psykoterapeutti Aune Karhumäki.

Julkaistu: 29.9.2013
Kommentoi »