Osaatko pyytää anteeksi?

Anteeksipyyntö on tärkeä taito osata, sillä sitä tarvitsee kaikissa ihmissuhteissa. Parisuhteessa se saattaa pelastaa paljon. Olennaista on, että pyynnön taustalla on ymmärrys omista teoistaan. Anteeksipyytäminen vie suhdetta eteenpäin.

Nykykulttuurissa arvostetaan niin sanottuja kovia arvoja ja hyvät tavat jäävät helposti niiden alle. Anteeksipyyntö on tärkeä taito kaikkiin ihmissuhteisiin. Joillekin se tuntuu tulevan luontevammin kuin toisille.

– Anteeksipyyntö on opittu tapa, mutta anteeksipyytämistä voi myös oppia, toteaa perhe- ja psykoterapeutti Kaarina Vanhanen.

Anteeksipyyntö voi korjata paljon myös parisuhteessa, kun osaa ilmaista, ettei ole tahallaan toista loukannut. Toisinaan voi tulla tilanteita, joissa toista loukkaa tahallaan. Silloinkin asian saa usein anteeksipyynnöllä korjattua. Anteeksipyynnön on kuitenkin tultava sydämestä.

Lue myös: Anteeksianto on parisuhteen kulmakivi

Anteeksipyytämisen avulla säästytään monilta ikäviltä tunteilta ja loukkaantumisilta. Selvittämättömän ikävän asian myötä paha olo yleensä suurenee ja anteeksipyynnön ja -annon kautta molempien osapuolien olo helpottuu. Anteeksi kannattaa pyytää mahdollisimman pian, jos huomaa loukanneensa toista ihmistä.

Anteeksipyynnön kohteelle on hyvä antaa aikaa asian kohtaamiseen, mutta anteeksipyyntöäkään ei kannata heti tyrmätä.

– Saman tien ei tarvitse antaa anteeksi, mutta asiaa voi suostua käsittelemään. Anteeksiantaminen ei ole aina helppoa, mutta tärkeää olisi asian käsittelyyn suostuminen, Vanhanen ohjeistaa.

Anteeksipyyntö on toisen ihmisen huomioonottamista, empaattisuutta. Se ilmaisee anteeksipyynnön kohteelle, että ikävän tilanteen aiheuttaja ymmärtää, mitä toiminnallaan toiselle osapuolelle aiheutti.

Lue myös: Hyvä parisuhde – mitä siltä on lupa odottaa ja toivoa?

Anteeksipyyntö voi olla myös vahingollista, jos käyttäytymisen muutosta ei pyynnöstä huolimatta tapahdu ja loukkaava toiminta jatkuu. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tapahdu tietoisesti.

– Voi olla, että toisella parisuhteen osapuolista on jokin huono tapa, kuten myöhästyminen. Tämä saattaa loukata kumppania, vaikkei se olisikaan tahallista. Myöhästelijän olisi hyvä pyrkiä minimoimaan tällainen loukkaava toiminta ja toisaalta taas toinen osapuoli voi yrittää tilannetta ymmärtää. Yhteisymmärrys on tärkeintä tällaisessa tilanteessa, Vanhanen toteaa.

Parisuhteessa pitäisi pystyä puhumaan anteeksipyynnön tarkoituksesta, sillä anteeksipyytäjän olisi hyvä tiedostaa, miten omalla toiminnallaan toista loukkaa.

Anteeksipyyntö tuo mukanaan ymmärryksen ja vastuun omasta käyttäytymisestä: pyytämällä anteeksi ilmaisee, että on ottanut asiasta opikseen.

Lue myös: Näin pääset vaikeiden asioiden yli

Parisuhteessa tai ylipäänsä ihmissuhteessa vaikeneminen ei ole kultaa. Puhumisen kautta ihminen tulee huomioiduksi kokonaisuutena.

– Puhumalla opitaan ja saadaan hyvä keskusteluyhteys toiseen, Vanhanen kommentoi.

Jos anteeksipyytäminen tuntuu vaikealta, voi kokeilla esimerkiksi kirjeen kirjoittamista tai sähköpostin lähettämistä. Tärkeintä on, että toisen ihmisen huomioiminen tulee aidosti. Anteeksipyynnön yhteydessä olisi hyvä selittää, mitä itse asiassa pyytää anteeksi. Parisuhteessa asiasta voi puhua pidempään.

Kun kuuntelee, mitä toisella on sanottavana, voi oppia uutta suhteestaan ja suhteen toisesta osapuolesta.

– Anteeksipyynnöstä puhuminen vie suhdetta eteenpäin. Se on yhdessä kasvamista, Vanhanen toteaa.

Lue myös: Rakastatko itseäsi vai oletko itserakas?

Jos kumppanisi ei osaa tai huomaa pyytää anteeksi, anteeksipyyntöä ei kannata odottaa. Asian voi ottaa rohkeasti esille, etenkin jos se tuntuu erityisesti vaivaavan tai loukkaavan.

– Voi kysyä suoraan, miksi kumppani käyttäytyi tietyllä tavalla ja löytyykö käytökseen jokin syy, Vanhanen esittää.

Usein pahaa oloa siirtää toiselle ihmiselle loukkaamalla häntä. Kysymys voi tulla kumppanille myös yllätyksenä: voi olla, ettei hän ole huomannut loukanneensa. Tällainen keskustelu saattaa helpottaa osapuolten tunteita ja tuoda ihmisiä lähemmäksi toisiaan. Se tuo mukanaan myös rehellisyyttä.

Vaikka olisi tullut töppäiltyä, myös itselleen pitää osata antaa anteeksi.

– Joskus rimaa pidetään liian korkealla, eikä mokaamista tai heikkoa suoritusta osata antaa anteeksi itselle. Täytyisi muistaa olla riittävän hyvä myös itselleen. Turhaan syyllisyyteen ei kannata jäädä vellomaan, Vanhanen muistuttaa.

Asiantuntija Kaarina Vanhanen on perhe- ja psykoterapeutti