1. NAINEN KESTÄÄ KIPUA PAREMMIN KUIN MIES.
Tarua. Monissa tutkimuksissa on todettu, että nainen tuntee hennomman ärsykkeen kivuliaana kuin mies. Naisen kipu kynnys on siis matalampi. Myös naisen kivun sietokyky on keskimäärin miestä kehnompi, eli hän väistelee kipua.
Lisäksi kipulääkkeinä käytettyjen opioidien, kuten morfiinin, on huomattu tehoavan paremmin naisiin.
Nämä sukupuolierot sekä kipukynnyksessä että kivun sietokyvyssä on havaittu aivokuvista. Kaikissa tutkimuksissa eroja miesten ja naisten väliltä ei tosin ole löydetty.
Kaksostutkimuksissa on kuitenkin paljastunut, että ympäristö tekijöillä, kuten esimerkiksi opituilla sukupuolirooleilla, on ratkaiseva merkitys kipuherkkyyden säätelyssä. Vielä ei silti tiedetä, mitkä kaikki seikat muokkaavat kipuherkkyyttä ja miten.
Joidenkin tulosten mukaan naisen kipukynnys on korkeimmillaan juuri ennen munasolun irtoamista, jolloin estrogeenia erittyy eniten. Synnytyksessä nainen kestää erittäin voimakasta kipua jopa kymmeniä tunteja. Tuolloin naisen elimistössä tulvii estrogeenin lisäksi oksitosiinia ja adrenaliinia, jotka turruttavat kipuaistimusta.
2. KIPUHERKKYYS ON SYNNYNNÄISTÄ.
Totta osittain. Kipuun vaikuttavia geenejä on tunnistettu useita.
Tiedetään, että jos ihminen on perinyt niistä tietyt muodot, hän on todennäköisesti kipuherkempi kuin sellainen, joka on sattunut perimään geeneistä aivan toisenlaiset versiot.
Tuntemuksissa on suuria yksilöllisiä eroja. Samankin ihmisen kipuherkkyys on eri tilanteissa erilainen. Kipukynnys vaihtelee esimerkiksi kivun aiheuttajan mukaan. Sormet voivat kihelmöidä kylmästä, mutta sama ihminen pystyy hörppimään hyvin kuumaa kahvia.
3. JOTKUT EIVÄT TUNNE KIPUA LAINKAAN.
Totta. On olemassa synnynnäisesti kiputunnottomia ihmisiä. Tämän harvinaisen geneettisen häiriön nimi on kongenitaalinen analgesia. Siitä kärsivä erottaa kyllä esimerkiksi kuuman ja kylmän, mutta mikään aistimus ei satuta.
Kiputunnottomat lapset kuolevat tavallisesti jo muutaman vuoden ikäisinä, koska kipu ei suojaa heitä vaarallisiltakaan vammoilta.
Taapero voi purra kielensä poikki tai murskata luunsa, joko vahingossa tai huvikseen.
4. PELKO LISÄÄ KIPUA.
Totta. Odotukset muovaavat kipua suuresti. Jos uskoo ja pelkää, että jokin tekee todella kipeää, särky tuntuu pahemmalta kuin silloin, jos tällaisia odotuksia ei ole.
Kivun pelko voi jopa viedä tajun hetkeksi. Näin käy, jos autonominen hermosto ylireagoi sisäiseen paniikkiin. Se hidastaa sykettä tai laajentaa verisuonia liikaa, jolloin paine laskee, eikä veri kierrä päähän.
Voimakas kipu voi pyörryttää samalla tavalla.
5. OLET MUUTENKIN HERKKÄ, JOS SIEDÄT KIPUA HEIKOSTI.
Totta, ainakin joillakin. Yhdysvaltalaisen tutkijakaksikon Elaine ja Arthur Aronin tulokset vihjaavat, että jopa joka viidennen ihmisen hermojärjestelmä reagoi aistihavaintoihin tavallista herkemmin.
Tällaiset henkilöt poimivat ympäristöstään ärsykkeitä, joita muut eivät edes huomaa.
Erityisherkät tuntevat muita helpommin kipua eivätkä siedä esimerkiksi kovia ääniä. Heillä on usein myös herkät sosiaaliset tuntosarvet, ja he liikuttuvat helposti.
Lue myös: Oletko sinä erityisherkkä?
6. ASENNE SÄÄTÄÄ KIPUA.
Totta. Sekä kipuherkkyyttä että kivun sietokykyä säätelee se, millaisen merkityksen kivulle antaa.
Kuntoilun aiheuttama kipu lihaksissa on myönteistä ja siedettävää, ”makeankipeää”, koska se ilmaisee, että on tehnyt jotakin hyödyllistä.
Sen sijaan krooninen lihaskipu, jota ei voi hoitaa ja joka häiritsee elämää jatkuvasti, on kielteistä ja vaikea kestää. Alituinen kipu ruokkii kielteisiä tunteita, kuten pelkoa, mikä vahvistaa kipua entisestään.
Motivaatio lisää kivunsietoa. Tätä on testattu muun muassa mittaamalla, kuinka kauan koehenkilö pystyy pitämään kättään nolla-asteisessa vedessä.
Nainen kestää tavallisesti lyhyemmän ajan kuin mies. Mutta jos hänelle valehdellaan, että muiden kokeeseen osallistuneiden naisten tulosten keskiarvo on 90 sekuntia, vaikka se olisi todellisuudessa 60 sekuntia, hän sietää kipua pidempään.
Lue myös: Kuinka mieli vaikuttaa kipuihin?
7. KROONINEN KIPU ON LUULOTAUTIA.
Tarua. Jatkuva kipu voi kieliä, että elimistössä on vaurio, mutta piina voi jatkua vielä paranemisen jälkeenkin. Tämä johtuu siitä, että kipuviestejä kuljettava järjestelmä on vioittunut. Hermoradat tykittävät yhä vain kipusignaaleja, vaikka syytä ei enää olisi. Tuttu esimerkki tästä on amputoidun raajan aavesärky.
Krooninen kipu muuttaa aivoja. Esimerkiksi motivaatiosta vastaava tumake toimii entistä heikommin, vaikka kipua laumautettaisiin lääkkeellä, raportoi Science-lehti elokuussa. Hiirillä tehty tutkimus saattaa selittää, miksi kipupotilaan on niin raskasta ponnistella eteenpäin elämässään.
Lue myös: Oudot nivelkivut – asiantuntija vastaa lukijalle
8. PSYYKKINEN ASIA VOI TUNTUA KIPUNA.
Totta. Esimerkiksi hylkääminen aktivoi samoja alueita aivoissa kuin fyysinen kipu.
Tästä kielii muun muassa tutkimus, jossa jätetyiksi tulleet henkilöt katselivat entisen puolisonsa valokuvaa samalla, kun aivojen toimintaa kartoitettiin. Sydänsuru herätti kipualueita samaan tapaan kuin käden kärventäminen.
9. KIVUN VOI AJATELLA POIS.
Totta. Meditoinnin on todettu tepsivän kipuun hyvin. Eikä tarvitse olla mikään zen-mestari: kipu voi laantua merkittävästi jo kertaharjoittelulla.
Monia auttaa myös mielikuvitus. Kipunsa voi kuvitella vaikka palloksi, joka rutistuu olemattomiin.
Harhauttamistakin kannattaa kokeilla. Jos pystyy keskittymään tiukasti johonkin muuhun, kipu lievenee.
Tutkimukset ovat vahvistaneet, että kipua käsitteleviä aivoalueita voi todella koulia ajattelemalla. Stanfordin yliopistossa kipu kroonikot opettelivat säätämään niitä laitteistolla, joka näytti tietokoneen näytöltä, millaiset ajatukset purevat juuri heidän kipuunsa.
Lue myös: Puolison kipu koettelee parisuhdetta
10. KORKEA KIPUKYNNYS ON PAREMPI KUIN MATALA.
Tarua. Kivun kokeminen on olennaista ihmisen terveyden ja selviytymisen kannalta. Synnynnäisesti kiputunnottomat eivät nappaa kättään kuumalta liedeltä vaan saattavat polttaa kätensä karrelle.
Myös diabeetikot, joiden ääreishermot ovat vaurioituneet, saavat usein haavoja, joita eivät edes huomaa. Ne tulehtuvat helposti ja johtavat jopa amputointeihin.
Esimerkiksi kilpaurheilussa kipua pitää opetella jonkin verran kestämään, mutta jalompaa ihmistä kipu ei kenestäkään tee.
Kipu syö kaikkien voimia, ja sillä on vahva kytkös muun muassa masennukseen.
Lue myös: Naiset selviävät kivusta nopeammin kuin miehet
Asiantuntijana kipulaboratorion johtaja, professori Robert Coghill, Wake Forest School of Medicine. Lähteet: Nature, Gender Medicine, Pnas, Pain, Brain and Behavior ja Tiede-lehti.
