Erityisherkkä ihminen havainnoi ja aistii sekä ympäröivää että omaa sisäistä maailmaa tavallista syvemmin ja voimakkaammin. Tällainen synnynnäinen piirre on noin viidenneksellä ihmisistä.
Mitä erityisherkkyys on?
Erityisherkkyydestä on alettu Suomessa puhua enemmän vasta muutaman viime vuoden kuluessa, mutta Yhdysvalloissa asiaa on tutkittu jo 1990-luvulta lähtien. Käsitteen erityisherkkä (highly sensitive person eli HSP) on kehittänyt psykologian tohtori, psykoterapeutti Elaine Aron.
Erityisherkkyys ei ole diagnoosi tai sairaus, vaan hermojärjestelmän synnynnäinen ominaisuus, jonka piirteet tulevat esiin jo lapsuudessa. Erityisherkälle ihmiselle on tyypillistä tunne- ja aistiherkkyys, josta johtuen hän kokee monet sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet tavallista voimakkaammin.
Erityisherkkyys on yhtä yleistä molemmilla sukupuolilla. Arviolta jopa viidennes ihmisistä on hermostoltaan erityisen herkkiä.
Miten erityisherkkyys ilmenee?
Erityisherkkyys ilmenee aisti- ja tunneherkkyytenä, tarkkana havainnointikykynä, kokemisen syvyytenä ja taipumuksena asioiden syvälliseen käsittelyyn ja pohdiskeluun. Erityisherkällä ihmisellä on usein voimakas empatiakyky ja hän liikuttuu herkästi. Monet erityisherkät ovat lisäksi luovia, tunnollisia ja vastuuntuntoisia ja heillä on rikas mielikuvitus.
Erityisherkälle ominaiset piirteet voivat olla näkyvämmin esillä lapsuusvuosina, sillä lapsi ei samalla tavoin pyri ja pysty peittelemään tunteitaan ja reaktioitaan kuin aikuinen. Aikuisena moni erityisherkkä saattaa peittää herkkyytensä suojakuoren alle etenkin silloin, jos ympäristön vaatimukset ovat ristiriidassa omien kokemusten ja tarpeiden kanssa.
Lue myös: Olenko erityisherkkä?
Onko erityisherkkyys rasite vai voimavara?
Erityisherkkyys voi olla ihmiselle sekä rasite että voimavara. Jos herkkyyttä ei tunnisteta tai sen ilmaiseminen ei ole hyväksyttyä, ihminen saattaa tukahduttaa olennaisia osia itsestään eikä ehkä osaa toimia itselleen sopivalla tavalla. Tämä voi pahimmillaan johtaa uupumiseen.
Oman erityisherkkyyden tunnistaminen auttaa herkkää ihmistä hakemaan tasapainoa ärsyketulvan ja oman, rauhallisen ajan välillä. Itsetuntemus auttaa ymmärtämään, miten herkkyys omalla kohdalla ilmenee, jolloin on helpompi yrittää rakentaa itselle sopivaa elämäntapaa.
Kun elämisen tapa ja tahti on tasapainossa erityisherkän tarpeiden kanssa, herkkyyden hyvät puolet korostuvat. Silloin erityisherkkyys on helpompi nähdä lahjana ja voimavarana.
Mikä erityisherkkää kuormittaa?
Koska erityisherkkä ihminen aistii ja havainnoi tavallista tarkemmin ja voimakkaammin ympäröivää maailmaa ja omia tunteitaan, hän myös saattaa kuormittua tavallista nopeammin. Jos tekemistä, kiirettä, ihmisiä, ääniä, valoja, tuoksuja tai muita ärsykkeitä on liikaa suhteessa lepoon ja rauhaan, erityisherkkä ihminen ylikuormittuu.
Usein perheessä saattaa olla sekä erityisherkkä aikuinen että lapsi. Erityisherkkä aikuinen voi kaivata vastapainoa hektiselle työelämälle, lasta taas voivat rasittaa koulupäivän ja harrastusten ärsyketulva. Oman ajankäytön suunnittelu vahvistaa erityisherkän ihmisen hyvinvointia, kun ärsyketulvan vastapainoksi löytyy myös rauhallista omaa aikaa.
Lue myös: "Väsymysoireyhtymä paljasti herkkyyteni"
Onko erityisherkkyys trendi-ilmiö?
Koska erityisherkkyydestä on Suomessa puhuttu melko paljon viime vuosina, siitä on osittain tullut myös trendi-ilmiö. Erityisherkkyydeksi tulkitaan myös sellaisia asioita, jotka eivät sitä todellisuudessa ole.
Erityisherkkien ihmisten kannalta on erittäin hyvä, että tietoisuus erityisherkkyydestä on lisääntynyt. Keskustelu erityisherkkyydestä on auttanut herkkiä ihmisiä tunnistamaan erityisherkkyyden piirteitä itsessään, ja lisääntyvä itsetuntemus on auttanut rakentamaan oman herkkyyden huomioivaa elämäntapaa.
Mistä erityisherkkä saa lisää tietoa?
HSP – Suomen Erityisherkät ry -yhdistys perustettiin marraskuussa 2013. Sen tarkoituksena on erityisherkkyyttä koskevan tiedon ja ymmärryksen lisääminen Suomessa sekä verkostojen luominen erityisherkille ihmisille.
Erityisherkkyyttä käsitteleviä kirjoja on kirjoitettu ja suomennettu jo jonkin verran. Heli Heiskasen tietokirja aiheesta ilmestyi syksyllä 2016.
Asiantuntijana psykologi ja kouluttaja Heli Heiskanen.
