Terve.fi

Nuuska - terveysriski, jota brändätään salonkikelpoiseksi



Nuuska - terveysriski, jota brändätään salonkikelpoiseksi

Nuuskan terveysvaikutuksista on kertynyt runsaasti tutkimustietoa. – Tiivistetysti voidaan sanoa, että nuuskalla on samanlaisia terveyshaittoja kuin savukkeilla, mutta sen keuhkovaikutukset ja savun hiilimonoksidista johtuvat vaikutukset puuttuvat, Syöpäjärjestöjen ylilääkäri, lääketieteen tohtori Matti Rautalahti totesi Hengitysliitto Helin, Suomen ASH:n ja Syöpäjärjestöjen järjestämässä seminaarissa 25.5.
Teksti Terve Media Oy

Helsingissä.

Tilaisuudessa tarkasteltiin nuuskan terveysvaikutuksia, kuultiin ruotsalaisten nuuskankäyttökokemuksia sekä eriteltiin nuuskan markkinoinnissa ja mainonnassa käytettyjä keinoja, joilla se pyritään tekemään houkuttelevaksi ja trendikkääksi nuorten parissa. Lisäksi tilaisuudessa kuultiin sisällöllinen analyysi nuuska-aiheisesta kirjoittelusta mediassa.

- Nuuskan syöpävaarallisuudesta on kiistelty pitkään, vaikka tieteellisen määritelmän mukaan se on ilman muuta syöpävaarallista. Näyttöä reaalisen syöpäriskin suuruudesta on myös viime vuosina alkanut kertyä. Nuuskan käyttö ei aiheuta yhtä suurta vaaraa terveydelle kuin savukkeiden polttaminen, mutta se lisää merkittävästi sydän- ja verisuonitautien, liikuntaelinten toimintahäiriöiden, diabeteksen ja tiettyjen syöpätautien vaaraa, Matti Rautalahti vahvisti.

Markkinoilla olevien nuuskatuotteiden koostumus vaihtelee paljon. Esimerkiksi nikotiinipitoisuus, annoskoot, kosteus ja PH ovat hyvinkin erilaisia eri tuotteilla. – Nuuska aiheuttaa riippuvuutta vähintäänkin yhtä paljon kuin savukkeet. Yhden nuuskarasian nikotiinipitoisuus voi vastata jopa 50-75 savuketta. Nuuskankäyttö on myös yhteydessä riskikäyttäytymiseen, erityisesti alkoholinkäyttöön, arvioi lääkäri, hammaslääkäri ja tutkija Seppo Wickholm McNeil Sweden AB:sta.

Viimeaikoina keskustelussa on paljon ollut esille kysymys, voisiko nuuskankäyttö vähentää tupakointia. Yleisesti tunnetaan myös termi “the Swedish Experience”, jolla viitataan ruotsalaisten pitkään kokemukseen nuuskan käytöstä.

- Kosteaa suunuuskaa on käytetty Ruotsissa jo pari sataa vuotta. Suurin nuuskan käyttäjäryhmä on tällä hetkellä 25-35-vuotiaat nuoret miehet. Puolet nuuskaajista tupakoi. Ilmiselvää on, että nuuskaajat haluavat lopettaa nuuskaamiseen aivan yhtä lailla kuin tupakoija tupakoinnin, Seppo Wickholm sanoi.

- Nuuskan uusi viehätys perustuu siihen, että siitä on tullut samaan aikaan sekä salonkikelpoisempaa että tapa kapinoida yhteiskunnan rajoituksia vastaan. Salonkikelpoistuminen ei ole sattumaa: kymmenessä vuodessa on tultu likaisin sormin huulen alle tungettavasta valuvasta mällistä hienostuneisiin erimakuisiin pussinuuskiin. Näyttääkin siltä että mitä rajoitetumpaa on markkinointi, sitä huolellisempaa on brändinrakentaminen, arvioi suunnittelija Erkki Izarra mainostoimisto 358:sta.

Nuuska-aiheisia lehtikirjoituksia esiintyi talven aikana varsin paljon, sillä tupakkalain uudistusta pohdittaessa julkisuudessa käsiteltiin myös nuuskan täyskieltoa. Viestinnän tutkijat Anne Leppänen ja Sanna-Mari Salomäki Konseptikehitys Kuule Oy:stä arvioivat, että talven nuuskajulkisuudessa esiintyivät enemmän ja monipuolisemmin näkökulmat, joiden mukaan nuuskan täyskielto olisi turhaa.

- Keskeistä kiellon arvioinnissa oli päättely, että koska haitallisempina pidettyjä tupakkaa ja alkoholia saa myydä vapaasti, nuuskan kielto olisi outoa ja epäloogista.

- Puheessa nuuskasta esiintyy sama arvojen kiista, kuin terveyden edistämisessä yleensäkin. Terveyssuositukset koetaan helposti negatiivisesti holhoamiseksi, ja tämä halutaan torjua. Vapaus liitetään nautintoaineiden vapaaseen käyttöön – olkoonkin, että nikotiinin aiheuttama riippuvuus on ristiriitaista vapauden arvolle, tutkijat pohtivat.

Lähde: Hengitysliitto Helin, Suomen ASH ry:n ja Syöpäjärjestöjen tiedote 25.5.2009

Lisätietoja:Lääkärikirja: Alkoholismi – Poliklinikka.fiLääkärikirja: Diabetes, tyyppi 2 – Poliklinikka.fiLääkärikirja: Tupakointi – Poliklinikka.fiTerapiaryhmä: Sydän- ja verisuonitaudit – Poliklinikka.fiTerapiaryhmä: Syöpätaudit – Poliklinikka.fi

Julkaistu: 25.5.2009