Niska-hartiaseudun kivut ovat tuki- ja liikuntaelimistön kiputiloista toiseksi tavallisin kipuongelma alaselkäkivun jälkeen. Elämänsä aikana näistä kärsii eri selvitysten perusteella 35–70 %.
Niska-hartiaseudun syitä lihasjännityksen lisäksi ovat äkilliset, eriasteiset niskan vammat, niskan tai pään alueen poikkeava kuormitus tai asento, kuten esimerkiksi pitkäaikainen etukumarassa tapahtuva työskentely tai pitkäaikainen kädet koholla työskentely.
Tavallisin syy äkilliseen niska-hartiaseudun kipuongelmiin on lihasjännitys. Tavallisimpina aiheuttajina äkilliseen, lihasperäiseen ja paikallisesti esiintyvään niska-hartiakipuun ovat äkilliset, eriasteiset niskan vammat, niskan tai pään alueen poikkeava kuormitus tai asento, kuten esimerkiksi pitkäaikainen etukumarassa tapahtuva työskentely tai pitkäaikainen kädet koholla työskentely. Myös hyvän- ja pahanlaatuiset kasvaimet, nivelreuma sekä eräät neurologiset sairaudet voivat aiheuttaa niska-hartiaseudun ja yläraajojen oireita.
Pitkäaikaisten niska-hartiaseudun kipuongelmien aiheuttajina tavallisia syitä ovat niskarangan iän mukanaan tuomat muutokset, jotka alkavat yleistyä 50 ikävuoden jälkeen. Tapaturmaperäisistä syistä tavallisin syy on kaularangan piiskaniskuvamma eli whiplash-vamma, jollainen syntyy tavallisimmin pään nopeasta, voimakkaasta taaksepäin taipumisesta esimerkiksi liikenneonnettomuudessa.
Niska-hartiaseudun oireita voi aiheuttaa myös olkanivelen ja sitä ympäröivien rakenteiden sairaudet. Tällöin oireisto yleensä kuitenkin painottuu enemmän olkanivelen seutuun ja yläraajan liikkeet pahentavat oireita.
Niska-hartiaseudun oireet
Niska-hartiaseudun kivut jaetaan paikallisiin niskakipuihin, niskaongelmiin, joihin liittyy päänsärky sekä niskakipuihin, joihin liittyy hartian tai käden säteilytuntemuksia kuten kipua ja tuntohäiriöitä.
Myös lihasvoimassa saattaa tapahtua muutoksia. Säteilyoireiden taustalla voivat olla kaularangan ja hartioiden alueen hermojen, kaularangan hermojuurten tai selkäytimen sairaudet.
Niskakipu jaetaan perinteisesti äkilliseen eli akuuttiin, pitkittyneeseen (1-3 kuukautta) ja pitkäaikaiseen eli krooniseen kipuun. Krooniseksi ongelmaksi kipujen katsotaan muuttuneen niiden jatkuttua yli 3 kuukautta.
Niska-hartiaseudun kipu voi liittyä oireena myös vakavampiin sairauksiin. Jos niskakipuoireisiin liittyy samanaikaista kuumeilua, yleiskunnon heikkenemistä, laihtumista, ruokahaluttomuutta tai voimakasta väsymystä, näistä muista oireista kannattaa ehdottomasti muistaa mainita lääkärille.
Diagnoosi
Niska-hartiaseudun kipujen taustalla voi olla hyvin monenlaisia syitä. Kipuherkkiä rakenteita niskan ja ylärintarangan alueella ovat luiset nikamarakenteet, nivelsiteet, niskan ja yläselän lihaksisto sekä alueen hermot ja hermojuuret. Kivun syytä selvitettäessä avainasemassa ovat potilaan kertomat oireet sekä niska-hartiaseudun sekä yläraajojen vastaanotolla tapahtuva tutkiminen. Ongelmien pitkittyessä tai mutkistuessa mietitään myös erilaisten röntgen- ja muiden tutkimusten tarvetta. Pitkittyneessä tai hankalassa tilanteessa lisätutkimukset voivat olla tarpeen myös jatkohoidon suunnittelussa.
Niska-hartiaseudun hoito ja ennuste
Akuutti eli äkillinen niska-hartiaseudun kipu on ennusteeltaan hyvä. Useimmiten kipu rauhoittuu itsestään muutamien päivien kuluessa ja oireenmukaisena hoitona tulehduskipulääkkeet tai parasetamoli rauhoittavat kipua useimmilla potilailla merkittävästi. Lihaksia rentouttavista lääkkeistä voi olla myös apua. Tarvittaessa tulehduskipulääkkeeseen voidaan yhdistää mieto opioidi eli voimakkaampi kipulääke, jolloin kivunhoitoon saadaan lisätehoa. Opioideista löydät lisätietoa toisaalta tästä sivustosta. Lyhytaikainen lepo voi joskus olla tarpeen mutta normaaliin elämään ja aktiviteetteihin kannattaa pyrkiä palaamaan mahdollisimman nopeasti. Osa äkillisestä niska-hartiaseudun kivusta kärsivistä potilaista voi hyötyä myös fysikaalisista hoidoista.
Äkillisen niska-hartiakivun taustalla voivat olla myös niskan nikamien välilevyongelmat. Tuolloin kipuun liittyy yleensä säteilyoireita kasvojen, hartian tai käden alueilla. Tilanne vastaa alaselän iskias-tyyppistä tilannetta ja osa näistä kaularangan välilevyongelmista voi tarvita leikkaushoitoa. Säteilyoire on useimmiten toispuoleinen ja tietyt niskan asennot voivat sekä helpottaa että pahentaa säteilyoireita. Tilanteeseen voi liittyä myös tuntomuutoksia samoilla alueilla sekä käden lihasvoiman heikkenemistä. Säteilyoireiden helpottajana hermoperäisen kivun hoitovalmisteista voi olla parempi apu kuin tulehduskipulääkkeistä.
Kroonisessa niska-hartiaseudun kivussa osa potilaista hyötyy tulehduskipulääkkeistä ja parasetamolista, kuten äkillisissäkin kipuoireissa. Säteilyoireiden yhteydessä parempaan kivun lievitykseen voi päästä käyttämällä hermoperäisen kivun hoidossa käytettyjä valmisteita, kuten kipukynnyslääkkeitä sekä epilepsialääkkeitä. Kipukynnyslääkkeiden teho on myös monesti tulehduskipulääkkeitä parempi silloin, kun kipuongelmiin liittyy pitkittynyttä tai pitkäaikaista lihasjännitystä. Lääkevalinta tehdään pitkälti oirekuvan perusteella. Erilaisten kuntoutuksellisten toimenpiteiden hyöty ja tarve on yleensä pitkäaikaisissa kipuongelmissa suurempi, kuin äkillisten oireiden yhteydessä. Kaularankaan kohdistuvien fysioterapeuttisten hoitojen hyöty on suurin silloin kun niihin yhdistetään omat lihasvoimaa ja lihasten kestävyyttä parantavat kotiharjoitteet.
Lähteet:
Trinh, KV; Kay, TM; Graham, N; Gross, AR; Goldsmith, CH; Cameron, I; Wang, E; Radylovic, Z. Acupuncture for neck disorders. The Cochrane Database of Systematic Reviews. Vol 4.2004.
Peloso, P; Haines, T; Gross, A; Goldsmith, CH; Aker, P; Trinh, K. Medicinal and Injection therapies for mechanical neck disorders. The Cochrane Database of Systematic Reviews. Vol 4.2004.
Verhagen, AP; Scholten-Peeters, GGM; de Bie, RA; Bierma-Zeinstra, SMA. Conservative treatments for whiplash. The Cochrane Database of Systematic Reviews. Vol 4.2004.
Gross, AR; Hoving, JL; Haines, TA; Goldsmith, CH; Kay, T; Aker, P; Bronfort, G; Cervical overview group. Manipulation and mobilisation for mechanical neck disorders. The Cochrane Database of Systematic Reviews. Vol 4.2004.
Bonica J, Sola A.Neck Pain. Kirjassa: The Management of Pain. Ed J Bonica 2nd ed 1990. Lea & Fabiger Pennsylvania USA
Duodecimin hoitosuositustyöryhmä. Niskakivun hoito. Käypä hoito 15.08.2002.
