Aikuisten niskakivun Käypä hoito -suosituksesta on julkaistu päivitetty versio. Nyt korostetaan potilaan aktiivisuutta ja liikuntaa. Mukana on myös ohjeellinen arvio siitä, monenko päivän sairausloma tarvitaan, jos on tarvetta olla pois töistä.
Useimmiten niskakivun ennuste on hyvä, ja potilasta tulee kannustaa aktiivisuuteen, kuuluvat suosituksen perusviestit.
Ydinkohtia
- On tärkeää rohkaista niskakipupotilasta aktiivisuuteen.
- On näyttöä siitä, että liikunta vähentää niskakivun riskiä ja parantaa niskakivun ennustetta.
- Niskalihaksiin ja hartia-olkalihaksiin kohdistuva lihasvoiman, lihaskestävyyden ja joustavuuden harjoittelu saattaa vähentää kroonista niskakipua.
- Suositellaan myös aerobista liikuntaa toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.
- Useimmiten niskakivussa ei ole mahdollista tehdä täsmällistä diagnoosia.
- Perusterveydenhuollossa ei tule tehdä kaularangan röntgenkuvausta niskakipupotilaille, ellei ole syytä epäillä vakavaa sairautta.
- Tulee sulkea pois vakavat sairaudet, yleissairaudet ja välitöntä hoitoa vaativat sairaudet. Sen jälkeen voidaan niskakipua hoitaa myös ilman diagnoosia.
- Jos havaitaan etenevää lihasheikkoutta tai myelopatiaa (merkkejä selkäydin-/luuydinsairaudesta), tulee potilas lähettää kiireelliseen tai välittömään leikkaushoidon arviointiin.
- Jos niskakipupotilaalla on tarvetta sairauslomalle, tyypillisesti 1–3 päivää riittää. Työhön paluuta voidaan helpottaa esimerkiksi osasairauspäivärahan avulla tai työtä muokkaamalla.
- Tarvittaessa voi käyttää tulehduskipulääkettä. Parasetamolia pidetään turvallisimpana vaihtoehtona, joskaan sen tehosta niskakivussa ei ole tutkimustietoa.
Passiivisten menetelmien tehosta ei lisänäyttöä
Passiivisten hoitomenetelmien kuten niskan mobilisaation tehosta ei ole saatu juuri lisänäyttöä sitten vuoden 2009.
– Manipulatiivista hoitoa ei suositella niskakipuun, koska sen vaikutus ei näytä olevan tavanomaista hoitoa parempaa ja siihen liittyy usein lieviä sivuvaikutuksia, mainitsee professori, fysiatrian erikoislääkäri Jaro Karppinen Oulun yliopistosta ja Työterveyslaitokselta Käypä hoito -sivustolla julkaistulla videolla. Karppinen on niskakivun käypähoitoryhmän puheenjohtaja.
– Kevyemmästä mobilisaatiosta saattaa olla lyhytaikaista hyötyä muun hoidon osana pitkittyvässä ja kroonisessa niskakivussa, mutta näyttöä mobilisaation pidempiaikaisesta vaikuttavuudesta ei ole.
Myös akupunktuuri saattaa lievittää niskakipua lyhytaikaisesti, mutta kestävämmistä vaikutuksista ei ole näyttöä.
Vaikka aktiivista harjoittelua korostetaan, ei kaikkien harjoitteidenkaan tehosta ole saatu näyttöä: hartia-olkalihasten dynaamiset lihasharjoitteet kevyillä painoilla ja yhdistettynä venyttelyyn eivät näytä toimistyötä tekevillä naisilla vähentävän kroonista niskakipua.
Turhia kuvantamisia? Sattumalöydöksiä ei kannata korostaa
Niskakivun takia tehdään paljon kuvantamistutkimuksia.
– Erilaiset rappeumalöydökset ovat yleisiä potilailla, joilla ei ole koskaan ollut niskakipua. Kuvauslöydöksiä tulkitsevalla lääkärillä on suuri vastuu. Lääkärin tärkeänä tehtävänä on arvioida, liittyvätkö poikkeavat löydökset oireisiin vai eivät, sanoo Karppinen Käypä hoidon videolla.
– Sattumalöydösten tarpeeton korostaminen voi pahentaa potilaan tilannetta ja lisätä poikkeavaa sairaskäyttäytymistä, jos lääkäri pitää kuvauslöydöksiä syypäänä niskakipuun.
Lähteet:
Aikuisten niskakivun Käypä hoito -suositus 16.1.2017
Käypä hoito -sivusto
