Omaa vyötärön seutua kannattaa tarkkailla muulloinkin kuin rantakauden lähestyessä, sillä keskivartalolihavuus altistaa metaboliselle oireyhtymälle. Vyötärölihavuudesta puhutaan, kun vyötärön ympärys ylittää miehillä 100 cm ja naisilla 90 cm.
Metaboliseen oireyhtymään liittyy vyötärölihavuuden ohella rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä sekä kohonnut verenpaine. Pienentynyt veren HDL-kolesterolin määrä, koholla oleva verensokeri sekä suurentunut veren triglyseridiarvo kertovat kaikki MBO:n mahdollisuudesta.
Metabolinen oireyhtymä on Suomessa arviolta yli kolmasosalla miehistä ja yli neljäsosalla naisista. MBO ei ole pelkästään aikuisten vaiva, vaan siihen liittyviä aineenvaihdunnan muutoksia tavataan ylipainon yleistymisen vuoksi myös lapsilla ja nuorilla.
Metabolinen oireyhtymä lisää sairauksien riskiä
Metabolinen oireyhtymä lisää riskiä sairastua muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin sekä tyypin 2 diabetekseen. Sydäntautiriski on 2-3 kertaa suurempi kuin terveillä henkilöillä. Myös riski sairastua masennukseen on MBO:ssa kohonnut.
Metaboliseen oireyhtymään liittyy usein maksan rasvoittuminen, sillä sillekin altistaa vyötärölihavuus. Keskimäärin 7-8 kymmenestä vyötärölihavasta voidaan löytää rasvamaksa. Osalla ihmisistä rasvamaksa voi edetä maksasolujen tulehdusreaktioksi, josta voi ajan mittaan kehittyä vakava maksakirroosi.
Laihduta, liiku ja syö terveellisesti
Metabolista oireyhtymää voi ehkäistä ja hoitaa terveellisillä elintavoilla. Vyötärön liikakilojen laihdutus vähentää tehokkaasti kaikkia metaboliseen oireyhtymään liittyviä häiriöitä. Säännöllinen liikunta näyttää tepsivän metaboliseen oireyhtymään jopa ilman laihdutustakin. Liikunta vaikuttaa suotuisasti verenpaineeseen, rasvojen aineenvaihduntaan sekä verensokerin säätelyyn.
Itä-Suomen yliopistossa viime syksynä tarkastettu väitöstutkimus osoitti, että suomalaisten ravitsemussuositusten mukainen, terveellinen pohjoismainen ruokavalio on yhteydessä pienempään metabolisen oireyhtymän riskiin.
Riskiä pienentäviin ruokatottumuksiin kuuluvat päivittäinen kasvisten ja täysjyväisten viljavalmisteiden käyttö, kalan syöminen vähintään kahdesti viikossa sekä pehmeiden kasvirasvojen suosiminen kovien eläinperäisten rasvojen sijaan.
