Terve.fi

Mitä omega-3-rasvahapot ovat ja miten ne vaikuttavat elimistössä?

Mitä omega-3-rasvahapot ovat ja miten ne vaikuttavat elimistössä?

Omega-3-rasvahapot ovat monityydyttymättömiä rasvahappoja, joita tuottavat vain tietyt meriplanktonit, joita kalat syövät sekä jotkin kasvit.
Teksti Toimitus
Mainos

Omega-3-rasvahapot ovat monityydyttymättömiä rasvahappoja, joita tuottavat vain tietyt meriplanktonit, joita kalat syövät sekä jotkin kasvit (esim. pellavan- ja rypsinsiemenet).

Omega-3-rasvahappoihin kuuluvat:

  • Dokosaheksaeenihappo, DHA (docosahexaenoic acid), C22:6n-3
  • Eikosapentaeenihappo, EPA (eicosapentaenoic acid), C20:5n-3
  • Alfalinoleenihappo, ALA (alphalinolenic acid), C18:3n-3

Näistä elimistölle erityisen tärkeitä ovat EPA ja DHA, joita saa vain rasvaisesta kalasta tai siitä valmistetusta kala- tai kalanmaksaöljystä.

Muita omega-3-rasvahappoja – kuten ALA – saa kasviöljyistä (erityisesti rypsi-, soija- ja pellavansiemenöljystä) ja niistä valmistetuista kasvirasvalevitteistä. Nämä eivät sisällä EPA:a eivätkä DHA:ta.

Omega-3-rasvahappojen tehtävät ja vaikutukset elimistössä

Omega 3- ja omega-6-ketjureaktioiden lähtöaineina on kaksi rasvahappoa: linolihappo (18:2n-6, LA) ja alfalinoleenihappo (18:3n-3, ALA), joita ihminen saa ravinnosta. Ihminen ei itse kykene valmistamaan niitä elimistössään. Muut rasvahappojen aineenvaihdunnassa syntyvät välituotteet sen sijaan syntyvät elimistön biokemiallisissa reaktioissa.

Linolihappo (LA) ja alfalinoleenihappo (ALA) muuttuvat maksassa insuliinin, sinkin ja vitamiinien avulla pitkäketjuisiksi rasvahapoiksi, jonka jälkeen ne siirtyvät verenkiertoon ja sen kautta elimistön kaikkiin soluihin.

LA, ALA ja niiden aineenvaihduntatuotteet toimivat solukalvojen fosfolipidien rakenneosina. Ne ovat tärkeitä solujen normaalin rakenteen ja toiminnan kannalta ja tuottavat soluissa mm. eikosanoideja.

Eikosanoideja ovat mm. prostanoidit (prostaglandiinit, prostasykliinit ja tromboksaanit), leukotrieenit, eräät hydroksihapot, lipoksiinit ja epilipoksiinit. Eikosanoideja ja niiden vaikutuksia ei vielä täysin tunneta, mutta niiden tiedetään ainakin osallistuvan hermoston kehitykseen ja toimintaan, näön tarkkuuden ylläpitämiseen, veren kolesterolipitoisuuden ja verenpaineen alentamiseen sekä tulehdusreaktioiden ehkäisyyn ja hillintään.

Ihmisen elimistö valmistaa EPA-rasvahaposta mm. 15-epilipoksiinia, prostaglandiineja ja leukotrieenejä, joilla on todettu tulehdusta ehkäiseviä vaikutuksia. Myös ravintolisänä nautittavien EPA-valmisteiden on todettu tietyssä määrin ehkäisevän ja hillitsevän tulehdustiloja, joita liittyy mm. sydän- ja verisuonitauteihin, reumaan sekä MS-tautiin. Vaikutusmekanismeja ei vielä täysin tunneta.

Julkaistu: 24.11.2005