Sädesieni on maaperäbakteeri. Sitä esiintyy sekä maaperässä että ympäristössä joka puolella eri pitoisuuksina. Sädesienillä on kyky muodostaa rihmastoja ja itiöitä. Sädesienetkin muodostavat homesienten tapaan muun muassa haarautuvia rihmastoja, joista voi kohota myös ilmanrihmoja ja itiöitä muodostavia rakenteita.

Sädesienet tuottavat geosmiinia, joka antaa maa-ainekselle niin sanotun maakellarille ominaisen hajun.

Yleisin sädesienistä on Streptomyces-suvun bakteeri, jota havaitaan eniten kosteusvaurioituneissa rakennuksissa.

Missä sädesientä esiintyy?

Sädesientä esiintyy luonnossa. Sisäilmaongelmaksi se muodostuu vasta, kun sädesieni synnyttää rakenteissa kasvuston ja sen aineenvaihduntatuotteet vapautuvat sisäilmaan.

Sädesieni viihtyy erityisesti kosteissa kellareissa.

Koska sädesientä esiintyy paljon vähemmän terveessä asuntoympäristössä, sen esiintyminen voi olla viite kosteusvauriosta johtuvasta mikrobikasvustosta. Sädesieni ei aiheuta kosteutta, vaan toimii pikemminkin kosteusongelman indikaattorina eli merkkinä kosteusongelmasta.

Voiko sädesieneltä välttyä?

Sädesienen kasvun käynnistävä tekijä on kosteus. Kasvu estetään pitämällä rakenteet kuivina. Sädesieni-itiöiltä ei voi kokonaan välttyä rakentaessa, koska niitä on sekä ympäristössä että maaperässä. Itiöitä tulee rakenteisiin nimenomaan ulkokautta ympäristöstä muun muassa ilmavirtausten mukana. Lisäksi rakennusvaiheessa rakennusmateriaalit tulee varastoida oikein eli estää niiden likaantuminen ja kastuminen. Mitä tiiviimpi rakennus on, sitä vähemmän itiöitä rakenteisiin voi kertyä.

Pitkäaikaisessa altistumisessa voi sairastua astmaan tai homepölykeuhkoon. Altistuminen voi herkistää myös hengitysteiden tulehdussairauksille.  

Lähteet: Hengitysliitto, Asumisterveysliitto

Artikkelia varten on sähköpostitse haastateltu Hengitysliiton korjausneuvojaa Teppo Siponkoskea.