Sisäilman laatuun vaikuttavat monet tekijät. Tärkeimpiä niistä ovat kunnossa oleva rakennus sekä toimivat ilmanvaihto- ja lämmityslaitteet. Myös lämpötilalla ja kosteudella on kosolti merkitystä. Sisäilma on riittävän hyvää, jos suurin osa rakennuksen käyttäjistä on siihen tyytyväisiä ja kaikki pysyvät terveinä.

Huonon sisäilman aiheuttamat terveyshaitat ilmenevät erilaisina oireina ja sairauksina. Oireita ovat esimerkiksi toistuva nenän ärsytys, tukkoisuus ja vuoto, silmien kutina, kirvely tai ärsytys, kurkun kuivuus ja käheys, väsymys sekä päänsärky. Oireiden aiheuttaja on yleensä epäselvä. Useimmiten oireet häviävät varsin pian rakennuksesta poistumisen jälkeen. Oireiden kokemisessa yksilölliset erot voivat olla suuria.

Huono sisäilma on myös selvä viihtyvyyshaitta. Hankalimmaksi koetaan kuiva ja tunkkainen ilma, pöly ja lika sekä veto. Myös valitukset melusta, korkeasta lämpötilasta ja epämiellyttävistä hajuista ovat yleisiä.

Huonon sisäilmaston yhteys sairauksiin

Kuva 1. Hengityselimet.

Valtaosa sisäilmaan liittyvistä terveyshaitoista on oiretasoisia. Todettujen sairauksien osuus on pieni. Sisäilmasta johtuvat terveyshaitat ovat seurausta mikrobeille, kuten homeelle, ja niiden sisäilmaan tuottamille aineenvaihduntatuotteille tai toksiineille altistumisesta.

Terveyshaittoja saattavat aiheuttaa myös muut tekijät, kuten pölyt, esimerkiksi kuidut, tai rakenteista sekä ulkoilmasta peräisin olevat kaasumaiset aineet. Nämä limakalvoja ärsyttävät sisäympäristötekijät voivat lisätä herkkyyttä sairastua tavanomaisiin hengitystieinfektioihin, kuten poskiontelo- tai keuhkoputkentulehduksiin.

Tavallisin sisäilmastoon liitetty sairaus on kuitenkin astma. Sisäilman epäpuhtaudet voivat pahentaa astmaoireita ja kosteus- ja homevaurioympäristössä voi jopa ilmetä uusia astmoja.

Koettu sisäympäristö

Ihminen viihtyy puhtaassa ja raikkaassa sisäilmassa paremmin ja työskentelee tehokkaammin. Sisäympäristön arvioinnissa on erityinen painoarvo sillä, miten tilojen käyttäjät kokevat ympäristön. Käyttäjien kuuleminen on tärkeää, koska mitattu ja koettu sisäympäristö eivät aina vastaa toisiaan.

Työpaikalla työntekijöiden kuuleminen ja mukanaolo sisäympäristöongelmien ratkaisuprosessissa  lisäävät  ympäristön hallinnan tunnetta, joka on tärkeä ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Huonoksi koettu hallinta lisää olosuhdevalituksia työpaikalla ja pahentaa sisäilmaan liittyviä oireita.

Ennaltaehkäisy on paras tapa välttyä sisäympäristöongelmilta. Hyvä sisäympäristö vaatii suunnittelua sekä rakennuksen ja tilojen hyvää ylläpitoa. Työpaikalla tulee myös sopia toimintatapa mahdollisten ongelmatilanteiden varalta. Ilmoitusmenettely sisäympäristöhaitoista tulee olla etukäteen mietitty ja siitä pitää tiedottaa työpaikoilla.

Kotona sisäilman laatuun voi vaikuttaa muun muassa varmistamalla, että ilmanvaihto on riittävä ja sisälämpötila oikea, siivoamalla säännöllisesti sekä valitsemalla kotiin mahdollisuuksien mukaan pölyttömiä materiaaleja. Myös rakennuksen säännöllisellä hoidolla, oikein suunnitellulla ja toteutetulla rakentamisella ja materiaalien laadulla voidaan merkittävästi vaikuttaa sisäilman laatuun.

Home- ja kosteusvauriot kehittyvät usein hitaasti ja huomaamatta. Sen vuoksi on syytä varmistua etukäteen siitä, ettei omalla toiminnalla edesauta vahinkojen syntymistä. Kun rakenteissa on havaittavissa kosteusvaurio, on se korjattava mahdollisimman nopeasti.