Kosteus- ja homevaurioista oireilevan potilaan hoidosta on nyt saatu Käypä hoito -suositus. Siinä painotetaan, että oireiden hoito on tärkeä aloittaa riippumatta siitä, voidaanko oireiden taustalla osoittaa olevan kosteusvaurio vai ei.
Lääkärin tulee suosittaa, että rakennuksessa tehtäisiin asianmukaiset rakennustekniset tutkimukset, jos kosteusvaurioita epäillään ja oireet sopivat tietoon kosteusvaurioiden terveysvaikutuksista, todetaan suosituksessa.
– Kosteusvauriot tulee pyrkiä korjaamaan ja niiden synty ehkäisemään, sanoo suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri Jussi Karjalainen. Tämä vähentää hänen mukaansa hengitystieoireilua ja ylläpitää rakennuksen kuntoa.
Yksi astman ja hengitystieoireiden riskitekijä
Uudessa suosituksessa kuvataan tämänhetkinen tutkimustieto eri sairauksien ja oireiden sekä rakennusten kosteus- ja homevaurioiden yhteydestä. Suosituksessa annetaan ammattilaisille tutkimukseen perustuvia työkaluja sekä yhtenäisiä ohjeita kosteusvauriosta oireilevan potilaan hoitoon.
Suosituksen laatinut työryhmä pitää rakennuksen kosteusvauriota yhtenä riskitekijänä hengitystieoireille ja astmalle.
Arvion mukaan lähes joka kymmenennessä suomalaiskodissa ja vielä useammassa koulussa ja päiväkodissa on merkittäviä kosteusvaurioita. Kosteus- ja homevauriot nähdään tärkeänä ympäristöterveydellisenä ongelmana.
Suosituksen ydinkohtia
”Sisäilmaongelmat aiheuttavat hengitystieoireita, jotka pääosin ovat ohimeneviä ja vaarattomia. Potilas voi kuitenkin kokea ne terveyttään vaarantaviksi ja tulevaisuuttaan uhkaaviksi. Lääkärin tehtävä on tällöin selittää oireilun luonne selkeästi, antaa näyttöön perustuvaa tietoa sisäilmaongelmien terveyshaitoista, tukea mahdollisuuksien mukaan sisäilmaongelmien selvittämistä ja antaa neuvoja oireiden hoitoon.”
Useimmiten diagnostiikka ja hoito pystytään toteuttamaan perusterveydenhuollossa. Diagnostiikka ja hoito tulee toteuttaa hoitosuositusten mukaisesti
”Rakennuksen sisäilman rooliin potilaan oireessa tai sairaudessa ei tule ottaa kantaa ilman, että käytettävissä on terveydensuojeluviranomaisen eli yleensä kunnan terveystarkastajan tai rakennuksen kunnon ja sisäilman laadun tutkineen pätevän asiantuntijan - lausunto siitä, onko rakennuksessa merkittävä kosteus- ja homevaurio.”
Suora syysuhde vahvistamatta, mutta riskeihin pitää puuttua
Suoraa syysuhdetta terveysvaikutusten ja kosteus- ja homevauriorakennusten välillä ei ole tutkimuksissa voitu vahvistaa, todetaan suosituksessa. Ei ole selkeää tietoa siitä, millä mekanismilla ja mistä tekijöistä terveysvaikutukset aiheutuvat.
– Siitä huolimatta rakennusten kosteusvaurioihin liittyviin riskeihin tulee puuttua, korostaa työryhmän jäsen, asiantuntijalääkäri Jussi Lampi tiedotteessa. Velvoite on määritelty jo terveyden- ja työsuojelulainsäädännössä.
Eri tekijöiden merkitystä oireiden kehittymiselle ja pahenemiselle on hyvin vaikea erotella väestötason tutkimuksissa, koska vain harva tutkimus on huomioinut yhtä aikaa useita sisäilman haittatekijöitä, kuvailee Lampi.
Kosteusvauriot edistävät muun muassa home- ja hiivasienten sekä muiden mikrobien kasvua, rakenteiden pilaantumista, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä ja pölypunkkien esiintymistä. Sen lisäksi samanaikaisesti kosteus- ja homevaurioiden kanssa esiintyy yleensä monia muita sisäilman haittatekijöitä kuten puutteellinen ilmanvaihto ja ilmanvaihdon epäpuhtaudet, liian korkea sisälämpötila ja kuiva sisäilma, jotka voivat pahentaa hengitystieoireilua. Yksi tekijä voi olla myös tupakansavu.
Luottamus tärkeää lääkärin ja potilaan kohtaamisessa
Onnistunut kosteus- ja homevauriotilanteen ratkaisu on monen asiantuntijatahon yhteistyötä, nähdään suosituksessa. Lääkärin vastuulla ovat etenkin potilaan diagnostiikka ja hoito.
Luottamukseen perustuva vahva potilas-lääkärisuhde on tärkeässä asemassa kosteusvaurioista oireilevien potilaiden kohtaamisessa, todetaan Käypä hoito suosituksessa.
Hyvään vuorovaikutukseen pitää panostaa
– Vaikka lääkärin keinot yhdistää potilaan oire rakennuksen kosteusvaurioon ovat rajallisia, on hyvä muistaa että lääkärillä on lääketieteen keinot potilaan oireiden arvioimiseen, toteaa suosituksen laatineen työryhmän jäsen, ylilääkäri Kirsi Karvala. Lääkärin tulee panostaa hyvään vuorovaikutukseen vastaanottotilanteessa, jotta potilaan huoli tulee kuulluksi ja oireet huomioiduksi.
– Tulevaisuudessa on syytä paneutua erityisesti oireilun syiden tutkimiseen, jotta sisäilmaan liittyvät terveysongelmat voidaan entistä paremmin ehkäistä ja hoitaa. Näkökulmaa pitää laajentaa, koska kosteusvauriot eivät selitä kaikkea oireilua.
Lähteet:
Lue myös:
