Terve.fi

Mitä on jooga?

Mitä on jooga?
Jooga-termillä on länsimaissa ymmärretty yleisesti asanojen eli erilaisten asentojen harjoittamista.

Jooga on itse asiassa oma tieteenlajinsa, josta asanat ovat vain pieni osa. Jooga tarkoittaa ymmärrystä yhteydestä ja ykseydestä, joka vallitsee kaikkien maailmankaikkeudessa elävien ja olevien kesken.

Tämä sisältää käsityksen fyysisen maailman katoavuudesta ja toisarvoisuudesta. Siinä mikään ei ole pysyvää ja siksipä sitä metaforisesti kutsutaan epätodellisuudeksi. Todellisuus on se mikä jää jäljelle, kun kaikki fyysinen katoaa.

Tämä ymmärrys on mahdollista saavuttaa monella eri tavalla. Jooga-asennot ovat vain eräs väline tällä polulla, joiden avulla kehoa ja mieltä harjoitetaan korkeampia mielen harjoituksia varten.

Asanat ovat kuitenkin usein helppo tapa aloittaa jooga, sillä liikkuminen on kaikille tuttua. Keskittymis- ja meditaatioharjoitukset voivat tuntua hieman korkealentoisilta niille, jotka eivät ennen ole niitä harrastaneet.

Muunlaisia fyysisiä harjoituksia ovat mm. mantrat ja hengitysharjoitukset eli pranayama. On mahdollista olla harjoittamatta asanoita, mantroja tai pranayamaa ollenkaan joogan saavuttamiseksi, mutta ne auttavat oleellisesti.

Joogan neljä pääsuuntausta

  1. Bhakti jooga – harras jooga, jossa keskitytään palvomaan jotain jumalasta tai ykseydestä muistuttavaa kohdetta. Tämä tyyli sopii tunteellisille ihmisille, jotka ovat usein kapha-painotteisia.
  2. Jnana jooga – tiedon jooga sopii hyvin älykkäille ihmisille, jotka jatkuvasti kyseenalaistavat asioita. Heille suositellaan joogafilosofian opiskelua. Pitta-tyypit ovat usein kovin tiedonjanoisia ja sen sammuttamiseksi jooga tarjoaakin runsaan määrän kirjallisuutta sen alkulähteiltä asti.
  3. Karma jooga – tekojen jooga sopii niille, joilla on tarvetta palvella läheisiään. Se perustuu “pyyteettömän palvelun” periaatteelle, jossa omista teoista ei odoteta palkkiota. Vata-tyypit ovat usein hyvin liikkuvia ja heidän energiansa on helppo kanavoida karma joogalla.
  4. Raja jooga – eli kuninkaallinen jooga, Patanjalin Jooga Sutrien mukaan, jossa kaikki edelliset kolme lajia yhdistyvät. Siihen lasketaan kuuluvan myös hatha jooga eli fyysiset joogaharjoitukset.

Harjoituksen perusperiaate

Joogaharjoituksen periaatteena on, että siinä on säännöllistä jatkuvuutta, ja että tullaan toimeen mahdollisimman vähällä. Tämä viittaa sekä ruokaan että muuhun materiaaliseen maailmaan.

Tarkoituksena olisi luopua kaikesta siitä mikä ei ole tarpeellista. Tämä tietysti riippuu missä asutaan ja minkälainen elämäntilanne on. Ei siis ole kyse siitä, että mennään luolaan asumaan koko nelihenkisen perheen kanssa vain erätuli lämmönjakajana. Tarpeellisella tarkoitetaan sitä mikä on välttämätöntä hyvinvoinnin suhteen eli lämmin koti, terveellinen ruoka, ympäristöystävällisyys, hyvät suhteet perheeseen ja ystäviin jne.

Jooga ymmärtää ihmisen tarpeet. Joskus on myös tarvetta eristäytyä ja kokeilla erilaisia aisteja koettelevia tilanteita, kuten tulla toimeen puhumatta, olla ostamatta mitään, olla kuuntelematta musiikkia tai olla katsomatta televisiota.

Silloin harjoitetaan pratyaharaa, jolla terävöitetään aisteja ja koulutetaan mieltä.

Yama & Niyama

Jooga asettaa elämälle tiettyjä vaatimuksia, joita tulee noudattaa sekä itsensä että lähimmäisten suhteen. Ne ovat moraalisia ja eettisiä lakeja, joita noudattamalla joogan polku voi alkaa, joogalajista riippumatta.  

Yama

  • Ahimsa – väkivallattomuus
  • Satya – totuudenmukaisuus
  • Asteya – toisen omaisuuden kunnioittaminen
  • Brahmacharya – pidättyväisyys (liiallisesta seksistä ja yleisestä hedonismista)
  • Aparigraha – omistushaluttomuus

Niyama

  • Saucha – mielen ja kehon puhtaus
  • Santosha – tyytyväisyys
  • Tapah – itsekuri, aistien kontrollointi
  • Svadhyaya – itsetutkiskelu
  • Ishvara pranidhana – jumalalle omistautuminen (Jumala tässä yhteydessä tarkoittaa sitä mistä kaikki on saanut alkunsa)

Lähde: Patanjali Yoga Sutras: 2.34-2.45

Artikkelia on muokattu 16.8.2019.

Julkaistu: 15.2.2011
Kommentoi »