Jo 3-4 vuotias lapsi saattaa valittaa pääsärkyä, koulunsa aloittavista jo n. 30 % kärsii toistuvista päänsäryistä ja murrosiän kynnyksellä päänsärkyä esiintyy ajoittain 70-80%:lla. Päänsärkytaipumus tulee esiin yleensä 14-15 vuoden ikään mennessä.
Päänsäryn syyt
Päänsäryn syyt voidaan jakaa elimellisiin, verisuoniperäisiin ja toiminnallisiin (yleensä psyykkisiin) syihin. Elimellisiä syitä päänsärkyyn löydetään 10-20%:lta. Mitä nuoremmasta lapsesta on kysymys, sitä todennäköisemmin takana on elimellinen syy.
Kallonsisäiset syyt aiheuttavat päänsärkyä nostamalla aivoverenpainetta tai aiheuttamalla paikallisia toimintahäiriöitä (esim. halvausoireita). Aivokasvaimiin liittyvä päänsärky aiheutuu juuri aivopaineen noususta ja oireet tulevat esiin yöllisenä ja aamulla tuntuvana päänsärkynä. Särky on yleensä pahenevaa.
Mikäli päänsärky on kestänyt yli puoli vuotta eikä se ole osoittanut pahenemisen merkkejä, ei kyse yleensä voi olla aivokasvaimesta.
Kallonsisäiset tulehdukset, esim. aivokalvon tulehdus, aiheuttavat päänsäryn lisäksi muita yleisoireita.
Muita elimellisiä syitä ovat mm. silmäperäiset syyt (heikkonäköisyys, taittovika), korvatulehdus, nenän sivuontelotulehdukset ja hammasperäiset syyt.
Tavalliset hengitystietulehdukset voivat aiheuttaa päänsärkyä kuten myös jotkut yleissairaudet (allergiat, sidekudossairaudet, niveltaudit).
Tapaturmiin liittyvä päänsärky menee yleensä ohi muutamassa päivässä.
Verisuoniperäisistä syistä yleisin on migreeni, jonka tavallisin esiintymisikä on 6-11 vuotiailla. Migreenillä on vahva periytymistaipumus. Siihen liittyy usein pahoinvointia ja oksentelua, särky saattaa olla toispuolista, särkykohtausta saattaa edeltää näkö- tai muu toiminnallinen häiriö. Kohtaukset kestävät muutamasta tunnista pariin vuorokauteen.
Psyykkinen särky tavallista
Psyykkiseltä pohjalta tuleva päänsärky on tavallisin lasten päänsäryn syy (70-75%). Jännitystyyppinen särky on tavallisinta. Särky on usein luonteeltaan pitkäkestoista, usein toistuvaa ja pahenematonta. Jopa puolella särky on päivittäistä.
Jännitystilan taustalla olevat syyt voivat olla moninaisia. Stressi, kiireinen elämänrytmi, koulunkäynnin ongelmat, vaikeudet kaveripiirissä, turvattomuus ja usein myös piilevä masennus voivat kanavoitua päänsärkyoireeksi, jota on ehkä helpompi valittaa ja jonka voi helpommin kertoa huonon olon syyksi.
Myös elämäntyyli voi vaikuttaa: epäsäännöllinen ruokailu, valvominen, tupakointi, alkoholinkäyttö ja meluisa ympäristö lisäävät varmasti päänsäryn esiintymistä.
Masennus päänsäryn taustalla olisi tärkeä tunnistaa. Jos lapsen käytöksessä tapahtuu muutoksi (koulusuoriutuminen huononee, tulee unihäiriöitä, ruokatavoista tai ruokailussa ilmenee muutoksia), voi taustalla olla myös masentuneisuutta. Mielialamuutokset, ärtyneisyys, itsetunto-ongelmat, lisääntyneet syyllisyydentunteet sekä kuolemaan liittyvät ajatukset ovat tyypillisiä masennusoireita, joiden pitäisi hälyttää myös ympäristöä.
Päänsäryn syy kannattaa aina selvittää
Lapsen päänsärkyyn kannattaa aina suhtautua vakavasti. Usein syyt selviävät jo kotiympäristössä huolellisella tilanteeseen paneutumisella. Päänsärystä voi herkästi tulla lapselle tapa reagoida ja siksi asiaan kannattaisi puuttua jo alkuvaiheessa.
Lääkärin vastaanotolla voidaan perheen kanssa yhdessä kartoittaa mahdollisia taustalla olevia syitä päänsärkyyn. Useimmiten huolellinen lääkärin tutkimus riittää sulkemaan pois mahdolliset elimelliset syyt, eikä laboratorio- ja röntgentutkimuksia tarvita.
Mikäli elimelliseen syyhyn löytyy viitteitä, kyseeseen tulevat yleensä verikokeet yleissairauden selvittämiseksi tai aivojen kuvauttamien (tietokonetomografia, magneettitutkimus) kallon sisäisten syiden etsimiseksi.
Ennaltaehkäisevä hoito on tärkeää
Päänsäryn voimakkuus ja kesto määräävät, mitä toimenpiteitä kivun hoitamiseen tarvitaan. Lievä särky menee yleensä itsestään ohi. Lepo rauhallisessa ympäristössä auttaa usein.
Voimakkaammassa ja pitkään kestävässä säryssä voidaan lapselle antaa kipulääkettä esim. parasetamolia tai ibuprofeenia. Tiheästi toistuvissa jännityspäänsäryissä voi lievän säryn jatkuva lääkitseminen johtaa lääkeriippuvuuteen.
Lasten migreenikohtausten hoidossa riittävät usein lepo ja lievät särkylääkkeet. Jos näistä ei ole apua, joudutaan usein kokeilemaan myös voimakkaampaa lääkitystä tai tiheissä kohtauksissa myös estolääkitystä päänsärkykierteen katkaisemiseksi.
Pahoinvointilääkkeet ovat joskus tarpeen voimakkaissa oksenteluoireissa. Migreenilääkitys on syytä ottaa heti kohtauksen ensioireiden ilmaantuessa.
Päänsäryn ennaltaehkäisevä hoito on tärkeää etenkin psyykkisistä syistä aiheutuvassa säryssä, mutta voi auttaa myös migreenipotilasta. Päänsärylle alistavia tekijöitä pyritään kartoittamaan ja elämäntapoja korjaamaan terveellisempään suuntaan.
Fysioterapia on joskus tarpeen jännittyneiden lihasten rentouttamisessa. Mikäli oireilun taustalla näyttä olevan masennusta tai muita mielenterveyden ongelmia, saattaa psykiatrinen hoito olla tarpeen.
Ennuste hyvä
Lasten jännityspäänsäryn ennuste on hyvä, sillä kouluikäisillä oireilu lievenee tai paranee kokonaan n. 2/3:lla viiden vuoden aikana.
Myös lapsuusiän migreenin ennuste on melko hyvä n. 30%:lla ennen kouluikää migreenin saaneista se jää kokonaan pois ja lisäksi usealla lievenee merkittävästi.
