Terve.fi

Lasten lihavuus on painava ongelma

Lasten lihavuus on painava ongelma
Viime vuosien aikana lasten vyötärönympärys on suurentunut siinä missä aikuistenkin. Suomalaislapsista jo joka kymmenes on ylipainoinen. Vielä vaikeampi tilanne on Britanniassa, jossa lähes neljännes lapsista painaa enemmän kuin olisi suotavaa.
Julkaistu: 27.6.2006

Brittitutkijat pitävätkin lasten ylipainoa kansanterveydellisenä ongelmana ja maalailevat synkkiä näkymiä, joiden mukaan lapset sairastavat enemmän ja kuolevat aikaisemmin kuin vanhempansa, ellei asiaan puututa.

- On epäselvää, miksi lasten ylipaino länsimaissa on yleistynyt. Syitä on monia. Lapset eivät enää liiku yhtä paljon kuin ennen, sillä ei-liikunnallisten harrastusten kuten tietokonepelien pelaaminen ja videoiden katsominen on yleistynyt. Sekin vaikuttaa, että ruuasta saadaan energiaa, jota ei kuluteta. Tähän saattaa vaikuttaa esimerkiksi se, että pakkauskoot ovat suurentuneet. Limsapullot olivat ennen 0,3 litraa kun ne nykyään ovat jo 0,5 litraa, ravitsemusterapeutti Marja Kalavainen Kuopion yliopistollisesta keskussairaalasta summaa.

Hoidossa tärkeintä pysyvät elämäntapamuutokset

Perheessä lapsen ylipainoon havahdutaan usein vasta kouluterveydenhoitajan tai omalääkärin huomautettua asiasta. Perheeltä edellytetään motivaatiota, sillä lapsen ylipainon hoito on vaativaa ja pohjautuu aina pysyviin elämäntapamuutoksiin.

- Hoidon pääpainona on antaa perheelle työkaluja, joilla lapsen ylipainosta selvitään. Järkevät tavoitteet ovat tärkeintä. Koko hommassa pitäisi olla arkinen asenne ja jalat maassa. Tavoitteena on käyttäytymisen muutos. Se että opittaisiin säännöllinen ateriarytmi ja liikkumaan luontevasti kuten leikkimään hippaleikkejä ja kävelemään kouluun. Ei keskityttäisi niinkään siihen, että paino laskisi, vaan siihen ettei se nousisi.

Kalavaisen mukaan erityisesti lasten luonnollista liikkumista täytyisi rohkaista, sillä se auttaa paremmin painonhallinnassa kuin ohjatut liikuntaharjoitteet. Pihalla telmiminen, pulkkamäki ja kävely kuuluvat lapsen arkipäivään. Tutkimukset antavat viitteitä siitä, että jo pelkästään videopelien ja television ääressä vietetyn ajan vähentäminen pudottaa ylipainoisen lapsen painoa. Myös lapsen ruokavalioon on syytä kiinnittää huomiota. Kalavainen toteaa, että ruokailutottumukset omaksutaan kotoa ja jo pienillä muutoksilla saadaan paljon aikaan. Terveellisen ruokavalion täytyisi olla osa niin juhlaa kuin arkipäivää. Kalavaisen mielestä vanhemmat voisivat esimerkiksi ostaa viikonlopun sipsipussin tilasta hedelmiä ja synttäreillä tarjottaisiin myös vihanneksia.

- Tällöin lapset oppisivat yhdistämään hedelmät ja vihannekset kivoihinkin tilaisuuksiin. Toisaalta myös herkuttelu on sallittua. Karkkeja ja sipsejä saa syödä, mutta vain kohtuudella, Kalavainen toteaa.

Vaikka lasten ylipaino on Suomessa kaksinkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, suhtautuvat suomalaislääkärit lihavuuden hoitoon maltillisesti. Lapsille ei määrätä laihdutuslääkkeitä toisin kuin Yhdysvalloissa tai Britanniassa. Laihdutustarkoituksessa ei lapsille myöskään suoriteta suoliston tai mahalaukun leikkauksia kuten joissakin länsimaissa.

Ylipainoisesta lapsesta kasvaa usein lihava aikuinen

Vielä lapsena ylipaino saattaa olla elämänlaatukysymys. Koulussa kiusataan ja vaatteita on vaikea löytää. Terveysongelmat ilmaantuvat vasta myöhemmin, sillä ylipainoisesta lapsesta kasvaa usein lihava aikuinen. Suuri elopaino altistaa muun muassa sydän- ja verisuonisairauksille, syövälle sekä aikuisiän diabetekselle. Terveyshaittoja ei tosin aina tarvitse odotella aikuisuuteen asti. Ylipainoisen lapsen kunto on huono ja nivelet joutuvat helposti rasitukselle. Myös ylipainoisten lasten verensokeri- sekä rasva-arvojen on havaittu olevan koholla. Aikaisemmin lasten keskuudessa tuntematon aikuisiän diabetes on yleistynyt länsimaissa ja myös Suomessa tiedetään jokunen 2-tyypin lapsidiabeetikko.

- On vaikeaa ennustaa mitä tapahtuu, jos lapsen ylipainoon ei puututa. 7-vuotiaista ylipainoisista lapsista 30-50 prosenttia hoikistuu itsestään kasvun mittaan. Tilanne on jo toinen 14-vuotiaan liikapainoisen tytön kohdalla. Hänen riskinsä kasvaa lihavaksi aikuiseksi on paljon suurempi, Kalavainen toteaa.

Vanhemmat pelkäävät turhaan, että painoon puuttuminen altistaa lapsen syömishäiriölle. Useissa tutkimuksissa on havaittu, ettei ravitsemusneuvonta ja liikunnan lisääminen edistä vahingollisella tavalla lapsen itsetarkkailua ja johda esimerkiksi anoreksiaan tai bulimiaan.

- Jos lapsi on kovasti ylipainoinen niin kyllä siitä varmasti huomautellaan muualla kuin kotona. Syömishäiriöiden pelossa ei lapsen lihavuuteen saa olla puuttumatta, Kalavainen muistuttaa.

Ylipainoisen lapsen hoidossa täytyisikin kiinnittää huomiota myös lapsen itsetunnon tukemiseen ja oman kehon hyväksyntään.

Kommentoi »